Kerkonkosken kanava

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Luuta.png Tästä artikkelista puuttuu sille olennaisia kuvia.

Voit auttaa Kalapediaa lisäämällä artikkeliin kuvia

Kerkonkosken kanava sijaitsee Rautalammilla Niiniveden ja Kiesimän välisellä kannaksella. Kanava on osa Keiteleen ja Iisveden välistä reittiä, joka rakennettiin vuosina 1918-1927. Reitillä on lisäksi Neiturin kanava ja Kiesimän kanava.

Kanavan pituus on 1 110 metriä, putouskorkeus on 5,40-5,60 metriä ja kanavassa on yksi sulku jonka mitat ovat 43,0 x 8,3 x 2,7 metriä. Kanavassa voivat kulkea alukset joiden maksimipituus 35,0 metriä, leveys 7,5 metriä, syväys 2,4 metriä sekä maston korkeus enintään 5,5 metriä. Kanavan ylittää yksi kiinteä maantiesilta. Kiesimän kanavaa alettiin rakentaa jo 1919 mutta määrärahojen puute viivästytti rakennustöitä niin että kanava valmistui vasta 1926.

Niiniveden puoleiseen ns. kanavasaareen valmistui 1920-1921 kanavakasöörin asuin- ja toimistorakennus sekä kanavamiehistön asuinrakennus ulkorakennuksineen. Kanavan ympäristön koristeistutukset suunnitteli Saimaan kanavan puutarhuri Martti Parikka.

Neiturin, Kiesimän ja Kerkonkosken kanavilla käytettiin kokonaan uutta tekniikkaa: Sulkuportit rakennettiin puun sijaan teräksestä, jolloin aiemmin käytettyä periaatetta, jonka mukaan yhdellä sulkukammiolla voidaan nostaa veden tasoa enintään kolme metriä, ei enää tarvinnut noudattaa. Sulut rakennettiinkin yksikammioisiksi. Vettä ei johdeta sulkukammioon eikä siitä pois sulkuporteissa olevien avattavien luukkujen kautta, vaan sivumuureissa olevan putkiston kautta. Tätä tekniikkaa käytettäessä sulkukammion vesi ei aaltoile eikä sulun pituussuuntaista virtausta synny. Veden korkeuden muutos myös tapahtuu selvästi nopeammin kuin luukkuperiaatteella toimivissa kanavissa. Samaa periaateratkaisua sovellettiin myöhemmin Saimaan kanavan suursuluissa.

Kanavaa on käytetty alusta saakka puutavaran kuljetukseen joka jatkuu vielä tänä päivänäkin. Kanavan sulku toimii itsepalveluperiaatteella.

Lähteet