Muokataan sivua Kemijoki

Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.

Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
{{joki
+
{| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0
| joen nimi = Kemijoki
+
| style="background:#66ccff; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" |  '''Joki'''
| kuva = Kemijoki river by Muurola.jpg
+
|-
| kuvateksti = Kemijoki, Muurola
+
! style="background:#c3ced3; font-size: 120%; border-top: 1px solid #aaaaaa; border-bottom: 1px solid #aaaaaa; padding: 0 5px 0 5px;" | Kemijoki
| alkulähde = Kemihaara, Savukoski
+
|-
| laskupaikka = Pohjanlahti, Kemi
+
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Alkulähde''': Kemihaara, Savukoski
| maat = Suomi
+
|-
| pituus = 550km
+
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Laskupaikka''': Pohjanlahti, Kemi
| virtaus = 556 m³/s
+
|-
| valuma-alue = 51 000 km²
+
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Maat''': Suomi
| alkulähteen korkeus = 230m
+
|-
}}
+
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Pituus''': 550 km
 +
|-
 +
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Lähdekorkeus''': 230 m
 +
|-
 +
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Virtaus''': 556 m³/s
 +
|-
 +
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" |  '''Valuma-alue''': 51 000 km²
 +
|-
 +
|}
  
Perse voi haista toisinaan paskalle
+
'''Kemijoki'''  on 550 [[kilometri|kilometrin]] pituisena [[Suomi|Suomen]] pisin joki. Se laskee [[Kemijärvi|Kemijärven]] ja [[Rovaniemi|Rovaniemen]] kautta [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] [[Kemi]]ssä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu [[Norja]]an ja [[Venäjä]]lle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.  
'''Kemijoki'''  on 550 kilometrin pituisena Suomen pisin joki. Se laskee [[Kemijärvi|Kemijärven]] ja Rovaniemen kautta [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] Kemissä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.  
 
  
Kemijoen sivujokia ovat [[Ounasjoki]] ja [[Raudanjoki]], jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, [[Kitinen]] ja [[Vuotos]], jotka yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä, ja [[Tenniöjoki]], joka yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on [[Kemijärvi (järvi)|Kemijärvi]].
+
Kemijoen sivujokia ovat [[Ounasjoki]] ja [[Raudanjoki]], jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, [[Kitinen]] ja [[Vuotos]], jotka yhtyvät Kemijokeen [[Pelkosenniemi|Pelkosenniemellä]], ja [[Tenniöjoki]], joka yhtyy Kemijokeen [[Savukoski|Savukoskella]]. Kemijoen suurin järvi on [[Kemijärvi (järvi)|Kemijärvi]].
  
Kitisen (278 km) sivujokia ovat Luiro, [[Sattanen]] ja [[Jeesiöjoki]]. Kitisen yläjuoksulla on [[Porttipahta|Porttipahdan]] [[tekojärvi]] ja useita [[vesivoimala|vesivoimaloita]]. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa [[Lokan tekojärvi|Lokan tekojärven]] kautta Kitiseen. Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin 1983, eikä siihen rakennettu voimaloita.
+
Kitisen (278 km) sivujokia ovat [[Luiro]], [[Sattanen]] ja [[Jeesiöjoki]]. Kitisen yläjuoksulla on [[Porttipahta|Porttipahdan]] [[tekojärvi]] ja useita [[vesivoimala|vesivoimaloita]]. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä [[Saariselkä|Saariselältä]] ja virtaa [[Lokan tekojärvi|Lokan tekojärven]] kautta Kitiseen. [[Enontekiö]]n Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin [[1983]], eikä siihen rakennettu voimaloita.
Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen [[Savukoski|Savukoskella]].  
+
Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa [[Salla]]n läpi ja yhtyy Kemijokeen [[Savukoski|Savukoskella]].  
  
 
==Kemijoen vesistön voimalaitokset==
 
==Kemijoen vesistön voimalaitokset==
Rivi 32: Rivi 39:
 
! yhtiö
 
! yhtiö
 
|-  
 
|-  
| Isohaara || 106 || Kemijoki || Kemi, Keminmaa || Pohjolan Voima Oy
+
| [[Isohaaran voimalaitos|Isohaara]] || 106 || Kemijoki || Kemi, Keminmaa || Pohjolan Voima Oy
 
|-  
 
|-  
| Taivalkoski || 133 || Kemijoki || Keminmaa || Kemijoki Oy
+
| [[Taivalkosken voimalaitos|Taivalkoski]] || 133 || Kemijoki || Keminmaa || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
| Ossauskoski || 93 || Kemijoki || Tervola || Kemijoki Oy
+
| [[Ossauskosken voimalaitos|Ossauskoski]] || 93 || Kemijoki || Tervola || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
| Petäjäskoski || 154 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
+
| [[Petäjäskosken voimalaitos|Petäjäskoski]] || 154 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
| Valajaskoski || 101 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
+
| [[Valajaskosken voimalaitos|Valajaskoski]] || 101 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
| Permantokoski || 11 || Raudanjoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
+
| [[Permantokosken voimalaitos|Permantokoski]] || 11 || Raudanjoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
| Vanttauskoski || 83 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
+
| [[Vanttauskosken voimalaitos|Vanttauskoski]] || 83 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
| Kaihua || 4,2 || Kaihuanjoki || Rovaniemi || Rovakaira Oy
+
| [[Kaihuan voimalaitos|Kaihua]] || 4,2 || Kaihuanjoki || Rovaniemi || Rovakaira Oy
 
|-
 
|-
| Kaarni || 1,3 || Kaihuanjoki || Rovaniemi || Rovakaira Oy
+
| [[Kaarnin voimalaitos|Kaarni]] || 1,3 || Kaihuanjoki || Rovaniemi || Rovakaira Oy
 
|-
 
|-
| Juotas || 3,8 || Juotasjoki || Rovaniemi || Keski-Lapin Voima Oy
+
| [[Juottaan voimalaitos|Juotas]] || 3,8 || Juotasjoki || Rovaniemi || Keski-Lapin Voima Oy
 
|-
 
|-
| Pirttikoski || 110 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
+
| [[Pirttikosken voimalaitos|Pirttikoski]] || 110 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
| Seitakorva || 130 || Kemijoki || Kemijärvi || Kemijoki Oy
+
| [[Seitakorvan voimalaitos|Seitakorva]] || 130 || Kemijoki || Kemijärvi || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
| Jumisko || 30 || Askanjoki || Kemijärvi || Pohjolan Voima Oy
+
| [[Jumiskon voimalaitos|Jumisko]] || 30 || [[Askanjoki]] || Kemijärvi || Pohjolan Voima Oy
 
|-
 
|-
| Kokkosniva || 25 || Kitinen || Pelkosenniemi || Kemijoki Oy
+
| [[Kokkosnivan voimalaitos|Kokkosniva]] || 25 || [[Kitinen]] || Pelkosenniemi || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
| Kurkiaska || 27 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
+
| [[Kurkiaskan voimalaitos|Kurkiaska]] || 27 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
| Kelukoski || 9,8 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
+
| [[Kelukosken voimalaitos|Kelukoski]] || 9,8 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
| Matarakoski || 11 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
+
| [[Matarakosken voimalaitos|Matarakoski]] || 11 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
| Vajukoski || 21 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
+
| [[Vajukosken voimalaitos|Vajukoski]] || 21 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
| Kurittukoski || 15 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
+
| [[Kurittukosken voimalaitos|Kurittukoski]] || 15 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
| Porttipahta || 35 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
+
| [[Porttipahdan voimalaitos|Porttipahta]] || 35 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
| Lokka || 0,15 || Luiro || Sodankylä || Kemijoki Oy
+
| [[Lokan voimalaitos|Lokka]] || 0,15 || [[Luiro]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
 
|}
 
|}
  
Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin 1946 Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 18 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna 1954. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna 2003 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta. Rovaniemen Sierilään on suunnitteilla voimalaitos. Kemijoki Oy jätti voimalaitosta koskevan hankemuksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle 28. joulukuuta 2005.
+
Ensimmäinen Kemijoen [[vesivoima]]laitos rakennettiin [[1946]] Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 18 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna [[1954]]. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna [[2003]] 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta. Rovaniemen Sierilään on suunnitteilla voimalaitos. Kemijoki Oy jätti voimalaitosta koskevan hankemuksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle [[28. joulukuuta]] [[2005]].
  
Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta. Hanke raukesi 1982 kansalaistoiminnan tuloksena. Hallitus asettui jälleen 1992 Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen 29. helmikuuta 2000 valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen 14. kesäkuuta 2001 ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti 18. joulukuuta 2002 kielteisen päätöksen voimassa.
+
Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta. Hanke raukesi [[1982]] kansalaistoiminnan tuloksena. [[Suomen hallitus|Hallitus]] asettui jälleen [[1992]] Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen [[29. helmikuuta]] [[2000]] valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen [[14. kesäkuuta]] [[2001]] ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti [[18. joulukuuta]] [[2002]] kielteisen päätöksen voimassa.
 
 
==Kalastus==
 
  
 
Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista [[lohi]]joista. Lohisaalis tuolloin oli vuosittain jopa 160 tonnia. Lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle, mutta tulonlähteenä lohenkalastuksella oli merkitystä Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle saakka.
 
Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista [[lohi]]joista. Lohisaalis tuolloin oli vuosittain jopa 160 tonnia. Lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle, mutta tulonlähteenä lohenkalastuksella oli merkitystä Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle saakka.
  
Kesällä jokisuulle kertyy kutupaikkaa etsiviä vaelluskaloja. [[Taimen]]et saapuvat alkukaudesta, huhtikuussa saadaan ensimmäiset saalistaimenet.
+
==Viitteet==
Huippukausi taimensaaliissa ajoittuu touko- ja kesäkuulle, kesäkuun
 
ollessa paras pyyntikuukausi. [[Lohi|Lohet]] saapuvat toukokuussa, mutta pyynnin paras hetki ajoittuu kesä- ja heinäkuulle.
 
Lokakuussa alueella toteutetaan erikoisluvanvaraista siianpyyntiä, jolloin siikoja
 
pyydetään viljelytarkoituksiin suuria määriä. Syksylle ajoittuu myös taimenen
 
pyynnin toinen huippukausi, syyskuusta jopa vuoden loppuun saakka.
 
  
Kalasto [[lohi]], [[taimen]], [[ahven]], [[hauki]], [[kuha]], [[made]], [[Harjus]], [[nahkiainen]] ja [[siika]].
 
 
==Lähteet==
 
 
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22406&lan=fi ymparisto.fi]
 
* [http://www.lapinliitto.fi/ lapinliitto.fi]
 
  
 
== Aiheesta muualla ==
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 103: Rivi 97:
  
  
 
+
[[Luokka:Kemijoen vesistö| ]]
 
[[Luokka:Kalapaikat Pohjois-Suomi]]
 
[[Luokka:Kalapaikat Pohjois-Suomi]]
 
[[Luokka:Suomen joet]]
 
[[Luokka:Suomen joet]]

Huomaa, että kuka tahansa voi muokata, muuttaa ja poistaa kaikkia sivustolle tekemiäsi lisäyksiä ja muutoksia. Muokkaamalla sivustoa luovutat sivuston käyttäjille tämän oikeuden ja takaat, että lisäämäsi aineisto on joko itse kirjoittamaasi tai peräisin jostain vapaasta lähteestä. Lisätietoja sivulla Kalapedia:Tekijänoikeudet. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)

Tällä sivulla käytetyt mallineet: