Kampelan onginta

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eri lajien onginta

Ahven
Kampela
Kiiski
Kirjolohi
Lahna
Ruutana
Siika
Silakka
Sorva
Suutari
Särki
Turpa
Vimpa


Suomessa ongitaan kampelaa vuosittain noin tuhat kiloa. Kampela ei siis ole kovinkaan yleinen onkikala, mutta se tarjoaa meren saaristossa kalastavalle mielenkiintoisen ja erikoisen saaliin. Kun kampela on lisäksi erinomainen ruokakala esimerkiksi savustettuna, kannattaa kampelanongintaakin kokeilla. Kampelaa ja piikkikampelaa esiintyy Suomen merialueilla. Kampelaa esiintyy yleisesti Suomenlahden länsiosasta selkämerelle saakka. Kampela on litteänä kalana sopeutunut pohjaelämään. Sen alapuoli on vaalea ja yläpuoli tavallisesti ruskea. Kampela on kuitenkin taitava muuttamaan väriään pohjan värin mukaiseksi, joten sitä on yleensä erittäin vaikea havaita matalassakaan vedessä. Kampela kutee alkukesällä. Tuolloin kampelat ovat hyvin laihoja, milteimpä luuta ja nahkaa. Loppukesästä ja syksyllä sadaan lihavia kampeloita, ja siksi monet onkivatkin niitä vasta heinäkuun puolenvälin jälkeen ja elo-syyskuussa.

Mistä kampeloita löytää

Kampela oleilee mielellään tasaisilla ja pehmeäpohjaisilla 2-12 metrin syvyisillä paikoilla. Jos ongit vierailla kalavesillä tai et tunne omia kalavesiäsi kovin hyvin, voit etsiä merikartasta pehmeäpohjaisia, ja sopivansyvyisiä alueita. Päiväsaikaan kampelat liikkuvat vain vähän, ja tarkkailevat ympäristöään usein pohjaan kaivautuneina. Lähettyville osuvan yksittäisen ruokapalan ne saattavat kuitenkin napata. Illan hämärtyessä kampelat lähtevät liikkeelle. Ne uivat pohjalla tai pohjan tuntumassa hiljakseen ravintoa etsien. Tällöin ne tulevat myös lähemmäksi rantaa ja matalaan veteen. Jos lähdet kampelaongelle, kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen iltahämärää, sillä syvään veteen hämärä tulee aikaisemmin, kuin maalle. Elokuussa kampelaongelle kannattaa lähteä jo iltapäivästä. Kokeneiden kalastajien mukaan kampela siirtyy veden lämmetessä yhä syvemmälle.

Kampelan onginnan välineet

Kampelaongen vavaksi käy hyvin tavallinen virvelivapa, jolla voit onkia myös rannalta. Voit käyttää veneestä onkiessasi myös pilkkivapaa. Veneestä ongittaessa ei vapaa välttämättä tarvita ollenkaan. Kampelan onginnassa ei käytetä kohoa. Yksinkertaisen kampelaongen päässä on paino, jonka avulla onki voidaan heittää haluttuun paikaan. Tavallista painoa paremmaksi on osoittautunut käytetty iso ja kirkas lusikkauistin, josta on koukut poistettu. Tällainen uistin toimii niin painona, kuin houkutuslevynäkin. Vähän matkan päässä painosta on pieni koukku. Paremman saaliin saat onkilitkalla. Siiman päähän asetetaan paino tai koukuton lusikkauistin. Litkassa on useita pieniä koukkuja ja sen pääsäsiimalukko. sopiva koukkukoko on 4-5. Tällaisia litkoja voi olla mukana useampikin. Jotkut onkijat käyttävät litkan kaikissa koukuissa samanlaista syöttiä, jotkut taas laittavat jokaiseen koukkuun erilaisen syötin, tai käyttävät paria erilaista syöttiä litkan koukuissa. Virvelikelassa siimaa on oltava useita kymmeniä metriä. Tavallinen virveli käy siis hyvin kampelanongintaan. Siimalinkki voi olla kohtalaisen paksua, koska kampelaa ongittaessa siima takertuu usein pohjaan. Paksu siima ei myöskään juuri näytä karkottavan kampelaa. Sopiva siimanpaksuus on 0,30-0,35mm.

Kampelan onginnan tekniikkaa

Kampelaa voi onkia joko maalta, tai veneestä.

Kampelan onginta rannalta

Jos kalastat maalta, heitä onkilitka kauas veteen. Anna sen painua pohjaan, ja kelaa se hiljakseen takaisin. Toisten mielestä kannattaa odottaa pari minuuttia, ja sitten vasta kelata vähän siimaa sisään. tällä tavoin voit haravoida paikka kerrallaan isonkin alueen siirtymällä paikasta toiseen. Muista, että kampelaa ongittaessa on syöttien oltava pohjassa, tai pohjan tuntumassa.

Kampelan onginta veneestä

Jos ongit veneestä, ankkuroi se ja ongi ensin yhteen suuntaan. Kun olet kalastanut riittävästi tästä suunnasta, vaihda suuntaa. Jatkat suunnanvaihtoa, kunnes olet kalastanut huolellisesti kaikki alueet veneen ympäriltä. Voit tietenkin onkia tavallisen pohjaongen tavoin laskemalla litkan tai tavallisen pohjaongen pohjaan. Tämän jälkeen jäät odottamaan nappausta. Litkan hidas vetäminen haravoi kuitenkin paljon suuremman alueen, kuin tavallinen pohjaonginta ja on siten paljon teokkaampaa. Voit myös antaa veneen ajelehtia hyvän kampelapaikan ylitse ja onkia samalla. Samoin voit soudella hiljakseen ja onkia.

Lähteet

Olli Aulio, Onkijan kirja. ISBN 9512048450