Muokataan sivua Kalaston muuttuminen Merenkurkussa
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | [[Merenkurkku|Merenkurkussa]] [[harjus]]ten pyytäminen ns. | + | [[Merenkurkku|Merenkurkussa]] [[harjus]]ten pyytäminen ns. harrilaudalla oli yleinen kalastusmuoto vielä 1960-luvulla. Seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa harjuskannat alkoivat hiljalleen taantua, ja harrilaudan vetäjien määrä väheni. Vielä 1990-luvun lopulla saatiin harjuksia muutamista paikoista Merenkurkun uloimpien saarien luota. Nykyään Merenkurkun harjuksen tilaa pidetään erittäin uhanalaisena. Harjuksen häviämisen todennäköisimpänä syynä on rehevöitymisen aiheuttama levien määrän lisääntyminen harjustenpoikasten suosimilla matalilla kivikkorannoilla. Kun näille rannoille kerääntyy massoittain levää ja se alkaa mädäntyä, muuttuu poikasten elinympäristö kelvottomaksi. Lisääntynyt rihmalevän määrä suosii myös piikkikaloja, jotka mahdollisesti syövät vastakuoriutuneita harjuksenpoikasia. |
Lähes samanlainen kohtalo kuin harjuksella, on ollut Merenkurkun [[mutu]]<nowiki>kannoilla</nowiki>, tosin selvästi lievempänä. Aina 1970-luvun puoliväliin saakka suuret mutuparvet olivat yleinen näky Vaasan kaupungin rantavesissä, niitä näkyi jopa uimarantojen rantavesissä. Sen jälkeen mudut alkoivat hävitä kaupungin vesistä; ne olivat vetäytyneet saaristoon. Nykyään mutujen elinaluetta Merenkurkussa ovat väli- ja ulkosaaristo, sisäsaaristosta niitä ei enää löydy. Myös muualla rannikollamme mutukannat ovat ilmeisesti kokeneet vastaavanlaisen kohtalon. Mutuja löytyy yleisesti enää karuimmilta vesialueilta. Aallokon huuhtelemien mantereen niemenkärkien rantamatalasta niitä voi löytää ajoittain. Järvissä ja joissa mutua esiintyy jokseenkin kautta maan, joskin laikuittaisesti, eivätkä esiintymät ole kovin hyvin tiedossa. Vesien rehevöityminen on paikoin vaikuttanut negatiivisesti myös säyneeseen. [[Säyne]] ei viihdy hapenpuutteen vaivaamilla vesialueilla, vaan se hakeutuu mieluiten kirkkaisiin ja hapekkaisiin vesiin. | Lähes samanlainen kohtalo kuin harjuksella, on ollut Merenkurkun [[mutu]]<nowiki>kannoilla</nowiki>, tosin selvästi lievempänä. Aina 1970-luvun puoliväliin saakka suuret mutuparvet olivat yleinen näky Vaasan kaupungin rantavesissä, niitä näkyi jopa uimarantojen rantavesissä. Sen jälkeen mudut alkoivat hävitä kaupungin vesistä; ne olivat vetäytyneet saaristoon. Nykyään mutujen elinaluetta Merenkurkussa ovat väli- ja ulkosaaristo, sisäsaaristosta niitä ei enää löydy. Myös muualla rannikollamme mutukannat ovat ilmeisesti kokeneet vastaavanlaisen kohtalon. Mutuja löytyy yleisesti enää karuimmilta vesialueilta. Aallokon huuhtelemien mantereen niemenkärkien rantamatalasta niitä voi löytää ajoittain. Järvissä ja joissa mutua esiintyy jokseenkin kautta maan, joskin laikuittaisesti, eivätkä esiintymät ole kovin hyvin tiedossa. Vesien rehevöityminen on paikoin vaikuttanut negatiivisesti myös säyneeseen. [[Säyne]] ei viihdy hapenpuutteen vaivaamilla vesialueilla, vaan se hakeutuu mieluiten kirkkaisiin ja hapekkaisiin vesiin. |