Muokataan sivua Jokirapu

Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.

Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
 +
{{Tämä artikkeli|käsittelee äyriäistä. Sanan rapu muista merkityksistä, katso [[Rapu (täsmennyssivu)]].}}
 +
{{Taksonomia/eläimet
 +
| nimi = Jokirapu
 +
| status = Vaarantunut
 +
| status_ref = <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iucnredlist.org/details/2191 | Nimeke = IUCN 2008 Red List | Julkaisija = IUCN | Viitattu = 15.3.2009}}</ref>
 +
| kuva = Ecrevisse pattes rouges.jpg
 +
| kuvan_leveys =
 +
| kuvateksti =
 +
| domeeni =
 +
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
 +
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda''
 +
| alajakso = [[Äyriäiset]] ''Crustacea''
 +
| luokka = [[Kuoriäyriäiset]] ''Malacostraca''
 +
| lahko = [[Kymmenjalkaiset]] ''Decapoda''
 +
| heimo = [[Ravut]] ''Astacidae''
 +
| suku = ''Astacus''
 +
| laji = ''astacus''
 +
| kaksiosainen = Astacus astacus
 +
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758)
 +
| wikispecies = Astacus astacus
 +
| commonscat = Astacus astacus
 +
}}
 +
 
'''Jokirapu''' (''Astacus astacus'') on [[kymmenjalkaiset|kymmenjalkaisiin]] kuuluva sisävesien [[äyriäiset|äyriäinen]]. Se on Euroopan yleisin [[ravut|rapu]] ja sen esiintymisaluetta ovat järvet ja virtaavat vedet pohjoisessa ja keskisessä Euroopassa Ranskasta Venäjälle asti. Suomessa se on levinnyt maan eteläosien vesistöistä myös Itä- ja Pohjois-Suomeen.  
 
'''Jokirapu''' (''Astacus astacus'') on [[kymmenjalkaiset|kymmenjalkaisiin]] kuuluva sisävesien [[äyriäiset|äyriäinen]]. Se on Euroopan yleisin [[ravut|rapu]] ja sen esiintymisaluetta ovat järvet ja virtaavat vedet pohjoisessa ja keskisessä Euroopassa Ranskasta Venäjälle asti. Suomessa se on levinnyt maan eteläosien vesistöistä myös Itä- ja Pohjois-Suomeen.  
  
Rivi 5: Rivi 28:
 
== Ruumiinrakenne ==
 
== Ruumiinrakenne ==
  
Ravun ruumis koostuu 19 jaokkeesta, joista osa on kasvanut yhteen. Joka jaokkeessa on pari raajoja tai muita lisäkkeitä. Eturaajat ovat kehittyneet voimakkaiksi saksiksi, ja seuraavien jalkaparien päässä on pienet pihdit. Takaruumis eli pyrstö on taipuisa, sillä sen kuusi jaoketta ovat erillisiä; näissä jaokkeissa ravulla on uimaraajat. Ravun koko ruumista suojaa erittäin kehittynyt [[kitiini]]kuori. Väritykseltään rapu on tyypillisesti vihertävän tai sinertävän ruskea, mutta myös sinisiä, punaisia ja jopa valkoisia yksilöitä tavataan silloin tällöin. [[Tiedosto:Jokirapu.jpg|300px|thumb|right|Jokirapu]]
+
Ravun ruumis koostuu 19 jaokkeesta, joista osa on kasvanut yhteen. Joka jaokkeessa on pari raajoja tai muita lisäkkeitä. Eturaajat ovat kehittyneet voimakkaiksi saksiksi, ja seuraavien jalkaparien päässä on pienet pihdit. Takaruumis eli pyrstö on taipuisa, sillä sen kuusi jaoketta ovat erillisiä; näissä jaokkeissa ravulla on uimaraajat. Ravun koko ruumista suojaa erittäin kehittynyt [[kitiini]]kuori. Väritykseltään rapu on tyypillisesti vihertävän tai sinertävän ruskea, mutta myös sinisiä, punaisia ja jopa valkoisia yksilöitä tavataan silloin tällöin.
  
 
Rapu vaihtaa kuorta säännöllisesti ja kasvaa vain sinä aikana kun uusi kuori on vielä joustava. Pyyntikokoinen rapu (10 cm) on noin 5–9 vuoden ikäinen. Rapu pystyy aistimaan hajuja ja makuja [[tuntosarvi]]llaan, suuosillaan ja myös saksien kärjillä. Ravun silmät ovat tappien päässä, ja se voi halutessaan liikuttaa toista niistä siten, että se näkee eteen- ja taaksepäin yhtä aikaa.
 
Rapu vaihtaa kuorta säännöllisesti ja kasvaa vain sinä aikana kun uusi kuori on vielä joustava. Pyyntikokoinen rapu (10 cm) on noin 5–9 vuoden ikäinen. Rapu pystyy aistimaan hajuja ja makuja [[tuntosarvi]]llaan, suuosillaan ja myös saksien kärjillä. Ravun silmät ovat tappien päässä, ja se voi halutessaan liikuttaa toista niistä siten, että se näkee eteen- ja taaksepäin yhtä aikaa.
Rivi 17: Rivi 40:
 
Jokiravut viihtyvät kaikenlaisissa vesistöissä, parhaiten ranta-alueella enintään noin viiden metrin syvyyteen asti. Jokirapuja on saatu merroilla jopa 20 metrin syvyydestä järviltä, joilla on ravuille sopivia elinalueita näin syvällä. Parhaiten niille sopii hyvälaatuinen, hapekas, ei liian hapan vesi sekä kiinteä pohja, jossa on piilopaikkoja runsaasti eikä liikaa kasvillisuutta. Ravut ovat hämärissä liikkuvia yksineläjiä. Ravut ovat vaihtolämpöisiä ja niiden aktiivisuutta säätelee siten veden lämpötila, joten talvella ne liikkuvat vain harvakseltaan.
 
Jokiravut viihtyvät kaikenlaisissa vesistöissä, parhaiten ranta-alueella enintään noin viiden metrin syvyyteen asti. Jokirapuja on saatu merroilla jopa 20 metrin syvyydestä järviltä, joilla on ravuille sopivia elinalueita näin syvällä. Parhaiten niille sopii hyvälaatuinen, hapekas, ei liian hapan vesi sekä kiinteä pohja, jossa on piilopaikkoja runsaasti eikä liikaa kasvillisuutta. Ravut ovat hämärissä liikkuvia yksineläjiä. Ravut ovat vaihtolämpöisiä ja niiden aktiivisuutta säätelee siten veden lämpötila, joten talvella ne liikkuvat vain harvakseltaan.
  
Jokiravut selviytyvät myös vähähappisissa vesissä, joten ne pärjäävät jopa akvaariossa. Niitä myydään esimerkiksi eläinkaupoissa.
+
Jokiravut selviytyvät myös vähähappisissa vesissä, joten ne pärjäävät jopa akvaariossa. Niitä myydään esimerkiksi eläinkaupoissa{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}.
  
 
== Lisääntyminen ==
 
== Lisääntyminen ==
Rivi 24: Rivi 47:
  
 
==Rapu ihmisravintona==
 
==Rapu ihmisravintona==
Joidenkin kulttuureiden piirissä rapuja on tapana syödä, toiset taas suhtautuvat niihin varauksin. Esimerkiksi [[juutalaiset]] ja [[muslimit]] eivät uskonnollisten kieltojensa mukaan saisi äyriäisiä syödä. Suomessa maaseutuväestö on ilmeisesti vanhastaan karsastanut rapuja. Papit ovat kuitenkin syöneet rapuja korvikkeena paaston aikana kielletyille lihalle ja kalalle. Ravuista on tullut myös ylhäisön herkku, ja rapuja syödäänkin usein rapujuhlissa, jotka on tapana järjestää loppukesän tai alkusyksyn tienoilla. Ravut keitetään, kunnes niiden kuori on punainen. Ravussa syötävää on esimerkiksi pyrstössä. Ravinnoksi kelpaavat esimerkiksi [[täplärapu]] ja jokirapu.
+
Joidenkin kulttuureiden piirissä rapuja on tapana syödä, toiset taas suhtautuvat niihin varauksin. Esimerkiksi juutalaiset ja muslimit eivät uskonnollisten kieltojensa mukaan saisi äyriäisiä syödä. Suomessa maaseutuväestö on ilmeisesti vanhastaan karsastanut rapuja. Papit ovat kuitenkin syöneet rapuja korvikkeena paaston aikana kielletyille lihalle ja kalalle. Ravuista on tullut myös ylhäisön herkku, ja rapuja syödäänkin usein rapujuhlissa, jotka on tapana järjestää loppukesän tai alkusyksyn tienoilla. Ravut keitetään, kunnes niiden kuori on punainen. Ravussa syötävää on esimerkiksi pyrstössä. Ravinnoksi kelpaavat esimerkiksi [[täplärapu]] ja jokirapu.
  
Suomessa ravun pyydystys on kalastusasetuksen mukaan sallittu vain ravustuskautena, joka alkaa vuosittain 21. heinäkuuta klo 12 ja päättyy lokakuun lopussa. Muun osan vuodesta se on rauhoitettu.
+
Suomessa ravun pyydystys on kalastusasetuksen mukaan sallittu vain ravustuskautena, joka alkaa vuosittain [[21. heinäkuuta]] klo 12 ja päättyy lokakuun lopussa. Muun osan vuodesta se on rauhoitettu.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19821116 Kalastusasetus (1116/1982), 18 §]</ref>
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==
 
+
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
 
==Aiheesta muualla==
 
*[http://www.kantti.net/ohjelmasarjat/rapu/ Asiaa ravusta -ohjelmasarja (äänitaltiointeja)]
 
*[http://www.kantti.net/ohjelmasarjat/rapu/ Asiaa ravusta -ohjelmasarja (äänitaltiointeja)]
  
[[Luokka:ravut]]
+
[[Luokka:Kymmenjalkaiset]]
 +
 
 +
[[bg:Речен рак]]
 +
[[cs:Rak říční]]
 +
[[de:Edelkrebs]]
 +
[[et:Jõevähk]]
 +
[[en:Astacus astacus]]
 +
[[fr:Écrevisse à pattes rouges]]
 +
[[lt:Upinis vėžys]]
 +
[[hu:Folyami rák]]
 +
[[nl:Europese rivierkreeft]]
 +
[[no:Edelkreps]]
 +
[[nn:Edelkreps]]
 +
[[pl:Rak szlachetny]]
 +
[[ru:Речной рак]]
 +
[[sk:Rak riečny]]
 +
[[sv:Flodkräfta]]
 +
[[wa:Grevesse ås rodjès pates]]

Huomaa, että kuka tahansa voi muokata, muuttaa ja poistaa kaikkia sivustolle tekemiäsi lisäyksiä ja muutoksia. Muokkaamalla sivustoa luovutat sivuston käyttäjille tämän oikeuden ja takaat, että lisäämäsi aineisto on joko itse kirjoittamaasi tai peräisin jostain vapaasta lähteestä. Lisätietoja sivulla Kalapedia:Tekijänoikeudet. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)