Muokataan sivua Järvitaimen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
}} | }} | ||
'''Järvitaimen''' (''Salmo trutta lacustris'' tai ''Salmo trutta'' m. ''lacustris'') on [[taimen]]en alalaji. Se on sopeutunut elämään makeassa vedessä ja tekee ''syönnösvaelluksen'' sen syntymäjoesta tai -purosta järveen. Järvitaimen, [[meritaimen]] (''Salmo trutta trutta'') ja [[purotaimen]] (''Salmo trutta fario'') ovat kaikki saman lajin alalajeja joiden pääasiallinen erottava tekijä on se, että ne elävät erilaisissa elinympäristöissä. Tästä syystä järvitaimenta pidetään usein vain taimenen ekologisena muotona (''Salmo trutta'' m. ''lacustris''). Järvitaimen on erittäin uhanalainen laji | '''Järvitaimen''' (''Salmo trutta lacustris'' tai ''Salmo trutta'' m. ''lacustris'') on [[taimen]]en alalaji. Se on sopeutunut elämään makeassa vedessä ja tekee ''syönnösvaelluksen'' sen syntymäjoesta tai -purosta järveen. Järvitaimen, [[meritaimen]] (''Salmo trutta trutta'') ja [[purotaimen]] (''Salmo trutta fario'') ovat kaikki saman lajin alalajeja joiden pääasiallinen erottava tekijä on se, että ne elävät erilaisissa elinympäristöissä. Tästä syystä järvitaimenta pidetään usein vain taimenen ekologisena muotona (''Salmo trutta'' m. ''lacustris''). Järvitaimen on erittäin uhanalainen laji | ||
| − | |||
==Koko ja ulkonäkö== | ==Koko ja ulkonäkö== | ||
Järvitaimenen väritys riippuu sen elinympäristön veden värityksestä. Kirkaassa vedessä järvitaimenen väritys on hopeinen ja tummemmassa ruskean sävyinen. Järvitaimen hyviä tuntomerkkejä ovat pilkukkaat kyljet, joka ulottuu kylkiviivan molemmille puolille, silmän takareunalle ulottuva suu ja pyrstön paksu tyvi. Ensimmäisen järvivuoden jälkeen järvitaimen painaa hieman alle kilon. Seuraavina vuosina kasvu kiihtyy. Kahden vuoden ikäisenä se painaa noin 2,5-3kg, kolmen vuoden ikäisenä noin 5kg. Sukukypsyyden järvitaimen saavuttaa 2kg painoisena. Suomen suurin Järvitaimen on painanut 10.15kg ja se on saatu 9.6.2001. Järvitaimenta on vaikea erottaa järvilohesta samojen piirteiden takia | Järvitaimenen väritys riippuu sen elinympäristön veden värityksestä. Kirkaassa vedessä järvitaimenen väritys on hopeinen ja tummemmassa ruskean sävyinen. Järvitaimen hyviä tuntomerkkejä ovat pilkukkaat kyljet, joka ulottuu kylkiviivan molemmille puolille, silmän takareunalle ulottuva suu ja pyrstön paksu tyvi. Ensimmäisen järvivuoden jälkeen järvitaimen painaa hieman alle kilon. Seuraavina vuosina kasvu kiihtyy. Kahden vuoden ikäisenä se painaa noin 2,5-3kg, kolmen vuoden ikäisenä noin 5kg. Sukukypsyyden järvitaimen saavuttaa 2kg painoisena. Suomen suurin Järvitaimen on painanut 10.15kg ja se on saatu 9.6.2001. Järvitaimenta on vaikea erottaa järvilohesta samojen piirteiden takia | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
==Viljely ja istutukset== | ==Viljely ja istutukset== | ||
| Rivi 37: | Rivi 33: | ||
Järvitaimenta tavataan pääosin Saimaan vesistöissä. Järvitaimen elää samoilla alueilla kuin järvilohi. Järvilohta tavataan koko maan vesistöissä, joissa myös monet muut taimenlajit elävät. | Järvitaimenta tavataan pääosin Saimaan vesistöissä. Järvitaimen elää samoilla alueilla kuin järvilohi. Järvilohta tavataan koko maan vesistöissä, joissa myös monet muut taimenlajit elävät. | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
==Elinympäristö== | ==Elinympäristö== | ||
| Rivi 52: | Rivi 45: | ||
Järvitaimen syö järvivaelluksen aikana hyönteisiä, mutta siirtyy kuitenkin nopeasti kalaravintoon, jolloin varsinainen kasvukausi alkaa. Järvitaimenen pääasiallisia saalislajeja ovat muun muassa [[muikku]], [[ahven]], [[kuore]] ja [[kymmenpiikki]]. Järvitaimenen jokipoikasten ravinto koostuu virran mukana kulkevista hyönteisistä ja toukista. | Järvitaimen syö järvivaelluksen aikana hyönteisiä, mutta siirtyy kuitenkin nopeasti kalaravintoon, jolloin varsinainen kasvukausi alkaa. Järvitaimenen pääasiallisia saalislajeja ovat muun muassa [[muikku]], [[ahven]], [[kuore]] ja [[kymmenpiikki]]. Järvitaimenen jokipoikasten ravinto koostuu virran mukana kulkevista hyönteisistä ja toukista. | ||
| − | |||
| − | |||
==Taloudellinen hyöty== | ==Taloudellinen hyöty== | ||