Muokataan sivua Järvitaimen

Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.

Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
{{Taksonomia/eläimet
+
{{Lähteetön}}
| nimi = Järvitaimen
 
| leveys = 250
 
| kuvateksti =
 
| kuva = Järvitaimen.jpg
 
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''
 
| yläkunta =
 
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''
 
| alakunta =
 
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''
 
| pääjakso_auktori =
 
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''
 
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''
 
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
 
| alaluokka = ''[[Neopterygii]]''
 
| lahko = [[Lohikalat]] ''Salmoniformes''
 
| heimo =  [[Lohet]] ''Salmonidae''
 
| suku = ''[[Salmo]]''
 
| laji = [[Taimen]] ''trutta''
 
| alalaji = ''lacustris''
 
}}
 
'''Järvitaimen''' (''Salmo trutta lacustris'' tai ''Salmo trutta'' m.  ''lacustris'') on [[taimen]]en alalaji. Se on sopeutunut elämään makeassa vedessä ja tekee ''syönnösvaelluksen'' sen syntymäjoesta tai -purosta järveen. Järvitaimen, [[meritaimen]] (''Salmo trutta trutta'') ja [[purotaimen]] (''Salmo trutta fario'') ovat kaikki saman lajin alalajeja joiden pääasiallinen erottava tekijä on se, että ne elävät erilaisissa elinympäristöissä. Tästä syystä järvitaimenta pidetään usein vain taimenen ekologisena muotona (''Salmo trutta'' m.  ''lacustris''). Järvitaimen on erittäin uhanalainen laji
 
  
 
+
'''Järvitaimen''' (''Salmo trutta lacustris'' tai ''Salmo trutta'' m. ''lacustris'') on [[taimen]]en alalaji, joka on sopeutunut elämään makeassa vedessä koko elinkierron ja tekee syönnösvaelluksen syntymäjoesta tai -purosta järveen. Järvitaimen, [[meritaimen]] (''Salmo trutta trutta'') ja [[purotaimen]] (''Salmo trutta fario'') ovat kaikki saman lajin alalajeja joiden pääasiallinen erottava tekijä on se, että ne elävät erilaisissa elinympäristöissä. Tästä syystä järvitaimenta pidetään usein vain taimenen ekologisena muotona (''Salmo trutta'' m. ''lacustris'')
==Koko ja ulkonäkö==
 
 
 
Järvitaimenen väritys riippuu sen elinympäristön veden värityksestä. Kirkaassa vedessä järvitaimenen väritys on hopeinen ja tummemmassa ruskean sävyinen. Järvitaimen hyviä tuntomerkkejä ovat pilkukkaat kyljet, joka ulottuu kylkiviivan molemmille puolille, silmän takareunalle ulottuva suu ja pyrstön paksu tyvi. Ensimmäisen järvivuoden jälkeen järvitaimen painaa hieman alle kilon. Seuraavina vuosina kasvu kiihtyy. Kahden vuoden ikäisenä se painaa noin 2,5-3kg, kolmen vuoden ikäisenä noin 5kg. Sukukypsyyden järvitaimen saavuttaa 2kg painoisena. Suomen suurin Järvitaimen on painanut 10.15kg ja se on saatu 9.6.2001. Järvitaimenta on vaikea erottaa järvilohesta samojen piirteiden takia
 
 
 
 
 
 
 
 
 
==Viljely ja istutukset==
 
 
 
Järvitaimenta istutetaan Vuoksen vesistöön noin 200 00 kappaletta vuosittain. Suurin osa istutettavista taimenista on kahden vuoden ikäisiä. Etenkin virkistyskalastuskohteisiin istutetaan pyyntikokoisia taimenia. [[Koski]]alueilla järvitaimenia istutetaan jonkin verran myös [[mäti]]rasioissa
 
 
 
==Levinneisyys==
 
 
 
Järvitaimenta tavataan pääosin Saimaan vesistöissä. Järvitaimen elää samoilla alueilla kuin järvilohi. Järvilohta tavataan koko maan vesistöissä, joissa myös monet muut taimenlajit elävät.
 
 
 
[[Tiedosto:Mätirasian kuva.jpeg|300px|thumb|Mätirasian kuva]]
 
 
 
 
 
==Elinympäristö==
 
 
 
Järvitaimenen elää koko elämänsä makeassa [[vesi|vedessä]]. Se elää puroissa ja koskissa. Järvitaimenella on samanlainen elinympäristö, kuin järvilohella.
 
 
 
==Lisääntyminen==
 
 
 
Järvitaimen kutee [[joki|joissa]]. Kuitenkin Saimaan alueella järvitaimenten luonnolliset lisääntymispaikat ovat vähentyneet selvästi. Muutamia patoamattomia lisääntymiseen soveltuvia alueita on jäljellä. Järvitaimen pystyy kuitenkin lisääntymään pienissä, heikkovirtasissa [[puro]]issa.
 
 
 
==Ravinto==
 
 
 
Järvitaimen syö järvivaelluksen aikana hyönteisiä, mutta siirtyy kuitenkin nopeasti kalaravintoon, jolloin varsinainen kasvukausi alkaa. Järvitaimenen pääasiallisia saalislajeja ovat muun muassa [[muikku]], [[ahven]], [[kuore]] ja [[kymmenpiikki]]. Järvitaimenen jokipoikasten ravinto koostuu virran mukana kulkevista hyönteisistä ja toukista.
 
 
 
[[Tiedosto:Järvitaimenen kasvukäyrä.jpeg|300px|thumb|Järvitaimenen kasvukäyrä]]
 
 
 
==Taloudellinen hyöty==
 
 
 
Järvitaimenta kalastetaan muiden taimenten tapaan. Järvitaimenta käytetään ruokakalana.
 
 
 
==Muuta==
 
 
 
Järvilohen suositeltu alamitta on 50-60cm. Järvitaimen on suuremmassa suosiossa kuin sukulaislaji järvilohi, koska järvitaimen paikallisempi kala ja se pysyy paremmin lähellä istutusaluetta. Järvitaimen on suosittu urheilukalastuksen saalislaji.
 
 
 
 
 
 
 
== Lähteet ==
 
 
 
*{{Verkkoviite|Osoite=http://www.rktl.fi/vesiviljely/viljeltavat_kalat/tuotantolajit_kannat/jarvitaimen.html|Nimeke=Riistan- ja kalantutkimuslaitos|Viitattu=26.8 2010}}
 
 
[[luokka:lohikalat]]
 
[[luokka:lohikalat]]
 
 
 
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/
 
 
 
 
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/biologia/kasvu+ja+ravinto/
 
 
http://kalasaalis.com/ennatyskalat/J%E4rvitaimen/
 
 
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/viljely+ja+istutukset/
 
 
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/biologia/lisaantyminen+luonnossa/
 
 
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/biologia/
 
 
http://www.rktl.fi/vesiviljely/viljeltavat_kalat/tuotantolajit_kannat/jarvitaimen.html
 

Huomaa, että kuka tahansa voi muokata, muuttaa ja poistaa kaikkia sivustolle tekemiäsi lisäyksiä ja muutoksia. Muokkaamalla sivustoa luovutat sivuston käyttäjille tämän oikeuden ja takaat, että lisäämäsi aineisto on joko itse kirjoittamaasi tai peräisin jostain vapaasta lähteestä. Lisätietoja sivulla Kalapedia:Tekijänoikeudet. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)