Muokataan sivua Järvilohi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | + | '''Järvilohi''' on relikti eli merilohi, joka on jäänyt jääkauden jälkeen makean veden vangiksi. Se muistuttaa paljon järvitaimenta. Kylkien pilkutus on kuitenkin vähäisempää (taimenella pilkkuja kylkiviivan alla) ja pyrstö on kovera/lovellinen. Siinä ehkä perustuntomerkit,joilla voi nopeimmin erottaa taimenen ja järvilohen.Joskus kuitenkin, esim. kudulla järvilohi tummuu niin taimenen näköiseksi, että niitä kahta on todella vaikea erottaa. Silloin on paras irrottaa kylkiviivan ja rasvaevän väliset suomut sekä pää ja lähettää ne kalastusviranomaiselle. Tuota nyt ei varmaan kannata tehdä kuin ennätyskala-tapauksessa. | |
− | + | Suomessa järvilohta ei tavata luonnonvaraisena juuri missään,Vuoksen vesistössä,jonka takia sitä kutsutaan myös saimaanloheksi. Muualta maasta saadut järvilohet ovat saimaanlohen kantaa ja istutusten tulosta,paitsi Laatokan lohi, jota tavataan Hiitolanjoessa Kangaskosken alapuolelta. Tämä paikka onkin suomen ainoa virtapaikka missä järvilohi lisääntyy. | |
+ | Järvilohen pääravinto on aikalailla samanlaista kuin taimenen. Se ei ole kuitenkaan ihan yhtä nirso. Muikku ja kuore kuuluvat pääravintoon, mutta silloin tällöin ahvenet ja salakat. Vuoksen vesistössä myös kymmenpiikit. Järvilohi syös aamuvarhain ja illalla muutama tunti ennen auringonlaskua. Kesällä järvilohi oleskelee pääasiassa harppauskerroksessa ja nousee ravintokalojen perässä. Vain syksyllä ja keväällä vesien ollessa kylmää (n. 8-12 astetta), on järvilohi pinnassa | ||
+ | Järvilohta pyydetään pääasiassa vetouistelemalla ja pyydyksillä. Vetouistelu ajoittuu oikeastaan vain kevääseen ja syksyyn, jolloin lohi on pinnassa. Kesällä se on syvässä ja sen saamiseen tarvitaan takilaa tai muita painoja. | ||
− | + | ||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
[http://web.archive.org/web/20030405094906/www.kalassa.net/ultommi/jarvilohi.shtml Kalassa.netin arkisto] | [http://web.archive.org/web/20030405094906/www.kalassa.net/ultommi/jarvilohi.shtml Kalassa.netin arkisto] | ||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
[[Luokka:Lohikalat]] | [[Luokka:Lohikalat]] |