Ero sivun ”Isotuulenkala” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
 
(2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:37458.jpg|thumb|250px|Isontuulenkala‎]]  
+
{{Taksonomia/eläimet
 +
| nimi = Isotuulenkala
 +
| kuva = 37458.jpg
 +
| leveys = 250
 +
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''
 +
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''
 +
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''
 +
| alajakso = Selkärankaiset ''Vertebrata''
 +
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''
 +
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
 +
| alaluokka = ''Neopterygii''
 +
| lahko = [[Ahvenkalat]] ''Perciformes''
 +
| heimo = Tuulenkalat ''Ammodytidae''
 +
| suku = ''Hyperoplus''
 +
| laji = ''lanceolatus''
 +
}}
 +
 
  
 
'''Isotuulenkala''' (''Hyperoplus lanceolatus'', syn. ''Ammodytes lanceolatus'').
 
'''Isotuulenkala''' (''Hyperoplus lanceolatus'', syn. ''Ammodytes lanceolatus'').
  
 
== Tuntomerkit ==
 
== Tuntomerkit ==
 
+
Pyöreähkö ja tasapaksu. Kyljet on hopeanhotoiset ja selkä sinivihreä. Kylkiviiva kulkee hyvin korkealla.
Pyöreähkö ja tasapaksu.
 
 
 
Kyljet on hopeanhotoiset ja selkä sinivihreä.
 
 
 
Kylkiviiva kulkee hyvin korkealla.
 
  
  
 
== Levinneisyys ==
 
== Levinneisyys ==
  
Sen levinneisyysaluetta on Koillis-Atlantti.  
+
Isotuulenkalan levinneisyysaluetta on Koillis-Atlantti. [[Itämeri|Itämeren]] eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen. Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu [[Suomenlahti|Suomenlahden]] lisäksi Ahvenanmaalle ja [[Saaristomeri|Saaristomereen]].
 
 
Itämeren eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen.  
 
 
 
Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu Suomenlahden lisäksi Ahvenanmaalle ja Saaristomereen.
 
  
  
 
== Elintavat ==
 
== Elintavat ==
  
Isotuulenkalat liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa ja ne suosivat hiekkapohjaisia vesiä.  
+
Isotuulenkalat liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa ja ne suosivat hiekkapohjaisia [[vesi|vesiä]]. Ne pystyvät paetessaan kaivautumaan erittäin nopeasti hiekkaan. Talvisin ne vetäytyvät syvempiin vesiin ja niitä onkin tavattu jopa 50-60 metrin syvyydestä.  
 
 
Ne pystyvät paetessaan kaivautumaan erittäin nopeasti hiekkaan.  
 
 
 
Talvisin ne vetäytyvät syvempiin vesiin ja niitä onkin tavattu jopa 50-60 metrin syvyydestä.  
 
  
  
Rivi 33: Rivi 36:
 
== Lisääntyminen ==
 
== Lisääntyminen ==
  
Isotuulenkala kutee hiekkapohjalle 10–20 metrin syvyyteen.  
+
Isotuulenkala [[kutu|kutee]] hiekkapohjalle 10–20 metrin syvyyteen. [[Mäti]]munat takertuvat hiekkaan ja voivat olla myös ohuen hiekkakeroksen peittämiä.
 
 
Mätimunat takertuvat hiekkaan ja voivat olla myös ohuen hiekkakeroksen peittämiä.
 
 
   
 
   
  
Rivi 46: Rivi 47:
 
== Kalastus ==
 
== Kalastus ==
  
Ei ole varsinainen pyynnin kohde, mutta niitä saadaan usein silakkarysistä tai- verkoista.
+
Isotuulenkala ei ole varsinainen pyynnin kohde, mutta niitä saadaan usein silakkarysistä tai- [[verkko|verkoista]]. Liha on maukasta mutta ei silti käytetä Suomessa ihmisravintona. Isontuulenkalalla on merkitystä muiden [[kala|kalojen]] [[syötti|syöttinä]] ja merilintujen ravintona.
 
 
Liha on maukasta mutta ei silti käytetä Suomessa ihmisravintona.
 
 
 
Isontuulenkalalla on merkitystä muiden kalojen syöttinä ja merilintujen ravintona.
 
  
  
Rivi 57: Rivi 54:
 
* Lauri Koli: ''Suomen kalat''. 3. painos. WSOY, 2002.
 
* Lauri Koli: ''Suomen kalat''. 3. painos. WSOY, 2002.
 
*Hannu Lehtonen Suomalainen Kalaopas. WSOY, 2006.
 
*Hannu Lehtonen Suomalainen Kalaopas. WSOY, 2006.
 +
*{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Isotuulenkala|Nimeke= Wikipedia.fi - Isotuulenkala}}
  
 
[[luokka:tuulenkalat]]
 
[[luokka:tuulenkalat]]
 +
[[luokka: suomalaiset kalalajit]]

Nykyinen versio 15. elokuuta 2011 kello 13.26

ON KAKKAPERSE
Isotuulenkala
37458.jpg
Uhanalaisuusluokitus:
Tieteellinen luokittelu
{{#if:Aitotumaiset Eucarya|| Domeeni || __ || Aitotumaiset Eucarya {{#if:Eläinkunta Animalia|| Kunta || __ || Eläinkunta Animalia {{#if:Selkäjänteiset Chordata|| Pääjakso || __ || Selkäjänteiset Chordata {{#if:Selkärankaiset Vertebrata|| Alajakso || __ || Selkärankaiset Vertebrata {{#if:LuukalatOsteichthyes|| Yläluokka || __ || LuukalatOsteichthyes {{#if:ViuhkaeväisetActinopterygii|| Luokka || __ || ViuhkaeväisetActinopterygii {{#if:Neopterygii|| Alaluokka || __ || Neopterygii {{#if:AhvenkalatPerciformes|| Lahko || __ || AhvenkalatPerciformes {{#if: || Alalahko || __ || {{#if:Tuulenkalat Ammodytidae|| Heimo || __ || Tuulenkalat Ammodytidae {{#if:Hyperoplus|| Suku || __ || Hyperoplus {{#if:lanceolatus|| Laji || __ || lanceolatus


Isotuulenkala (Hyperoplus lanceolatus, syn. Ammodytes lanceolatus).

Tuntomerkit[muokkaa]

Pyöreähkö ja tasapaksu. Kyljet on hopeanhotoiset ja selkä sinivihreä. Kylkiviiva kulkee hyvin korkealla.


Levinneisyys[muokkaa]

Isotuulenkalan levinneisyysaluetta on Koillis-Atlantti. Itämeren eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen. Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu Suomenlahden lisäksi Ahvenanmaalle ja Saaristomereen.


Elintavat[muokkaa]

Isotuulenkalat liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa ja ne suosivat hiekkapohjaisia vesiä. Ne pystyvät paetessaan kaivautumaan erittäin nopeasti hiekkaan. Talvisin ne vetäytyvät syvempiin vesiin ja niitä onkin tavattu jopa 50-60 metrin syvyydestä.


Lisääntyminen[muokkaa]

Isotuulenkala kutee hiekkapohjalle 10–20 metrin syvyyteen. Mätimunat takertuvat hiekkaan ja voivat olla myös ohuen hiekkakeroksen peittämiä.


Ravinto[muokkaa]

Eläinplankton, pienet pohjaeläimet ja pikkukalat sekä kalanmäti.


Kalastus[muokkaa]

Isotuulenkala ei ole varsinainen pyynnin kohde, mutta niitä saadaan usein silakkarysistä tai- verkoista. Liha on maukasta mutta ei silti käytetä Suomessa ihmisravintona. Isontuulenkalalla on merkitystä muiden kalojen syöttinä ja merilintujen ravintona.


Lähteet[muokkaa]

  • Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.
  • Hannu Lehtonen Suomalainen Kalaopas. WSOY, 2006.
  • Wikipedia.fi - Isotuulenkala. {{#if:|Viitattu |}}