Ero sivun ”Isotuulenkala” versioiden välillä

Versio 23. maaliskuuta 2011 kello 11.01

ON KAKKAPERSE

Isotuulenkala

Uhanalaisuusluokitus:

Tieteellinen luokittelu

{{#if:Aitotumaiset Eucarya|| Domeeni || __ || Aitotumaiset Eucarya {{#if:Eläinkunta Animalia|| Kunta || __ || Eläinkunta Animalia {{#if:Selkäjänteiset Chordata|| Pääjakso || __ || Selkäjänteiset Chordata {{#if:Selkärankaiset Vertebrata|| Alajakso || __ || Selkärankaiset Vertebrata {{#if:LuukalatOsteichthyes|| Yläluokka || __ || LuukalatOsteichthyes {{#if:ViuhkaeväisetActinopterygii|| Luokka || __ || ViuhkaeväisetActinopterygii {{#if:Neopterygii|| Alaluokka || __ || Neopterygii {{#if:AhvenkalatPerciformes|| Lahko || __ || AhvenkalatPerciformes {{#if: || Alalahko || __ || {{#if:Tuulenkalat Ammodytidae|| Heimo || __ || Tuulenkalat Ammodytidae {{#if:Hyperoplus|| Suku || __ || Hyperoplus {{#if:lanceolatus|| Laji || __ || lanceolatus

Isotuulenkala (Hyperoplus lanceolatus, syn. Ammodytes lanceolatus).

Tuntomerkit

Pyöreähkö ja tasapaksu.

Kyljet on hopeanhotoiset ja selkä sinivihreä.

Kylkiviiva kulkee hyvin korkealla.

Levinneisyys

Sen levinneisyysaluetta on Koillis-Atlantti.

Itämeren eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen.

Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu Suomenlahden lisäksi Ahvenanmaalle ja Saaristomereen.

Elintavat

Isotuulenkalat liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa ja ne suosivat hiekkapohjaisia vesiä.

Ne pystyvät paetessaan kaivautumaan erittäin nopeasti hiekkaan.

Talvisin ne vetäytyvät syvempiin vesiin ja niitä onkin tavattu jopa 50-60 metrin syvyydestä.

Lisääntyminen

Isotuulenkala kutee hiekkapohjalle 10–20 metrin syvyyteen.

Mätimunat takertuvat hiekkaan ja voivat olla myös ohuen hiekkakeroksen peittämiä.

Ravinto

Eläinplankton, pienet pohjaeläimet ja pikkukalat sekä kalanmäti.

Kalastus

Ei ole varsinainen pyynnin kohde, mutta niitä saadaan usein silakkarysistä tai- verkoista.

Liha on maukasta mutta ei silti käytetä Suomessa ihmisravintona.

Isontuulenkalalla on merkitystä muiden kalojen syöttinä ja merilintujen ravintona.

Lähteet

Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.
Hannu Lehtonen Suomalainen Kalaopas. WSOY, 2006.
Wikipedia.fi - Isotuulenkala. {{#if:|Viitattu |}}

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-[[Tiedosto:37458.jpg|thumb|250px|Isontuulenkala‎]]
+{{Taksonomia/eläimet
+| nimi = Isotuulenkala
+| kuva = 37458.jpg
+| leveys = 250
+| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''
+| kunta = Eläinkunta ''Animalia''
+| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''
+| alajakso = Selkärankaiset ''Vertebrata''
+| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''
+| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
+| alaluokka = ''Neopterygii''
+| lahko = [[Ahvenkalat]] ''Perciformes''
+| heimo = Tuulenkalat ''Ammodytidae''
+| suku = ''Hyperoplus''
+| laji = ''lanceolatus''
+}}
 '''Isotuulenkala''' (''Hyperoplus lanceolatus'', syn. ''Ammodytes lanceolatus'').
@@ Rivi 16: / Rivi 32: @@
 Sen levinneisyysaluetta on Koillis-Atlantti.
-Itämeren eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen.
+[[Itämeri|Itämeren]] eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen.
 Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu Suomenlahden lisäksi Ahvenanmaalle ja Saaristomereen.
@@ Rivi 23: / Rivi 39: @@
 == Elintavat ==
-Isotuulenkalat liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa ja ne suosivat hiekkapohjaisia vesiä.
+Isotuulenkalat liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa ja ne suosivat hiekkapohjaisia [[vesi|vesiä]].
 Ne pystyvät paetessaan kaivautumaan erittäin nopeasti hiekkaan.
@@ Rivi 33: / Rivi 49: @@
 == Lisääntyminen ==
-Isotuulenkala kutee hiekkapohjalle 10–20 metrin syvyyteen.
+Isotuulenkala [[kutu|kutee]] hiekkapohjalle 10–20 metrin syvyyteen.
-Mätimunat takertuvat hiekkaan ja voivat olla myös ohuen hiekkakeroksen peittämiä.
+[[Mäti]]munat takertuvat hiekkaan ja voivat olla myös ohuen hiekkakeroksen peittämiä.
@@ Rivi 46: / Rivi 62: @@
 == Kalastus ==
-Ei ole varsinainen pyynnin kohde, mutta niitä saadaan usein silakkarysistä tai- verkoista.
+Ei ole varsinainen pyynnin kohde, mutta niitä saadaan usein silakkarysistä tai- [[verkko|verkoista]].
 Liha on maukasta mutta ei silti käytetä Suomessa ihmisravintona.
-Isontuulenkalalla on merkitystä muiden kalojen syöttinä ja merilintujen ravintona.
+Isontuulenkalalla on merkitystä muiden [[kala|kalojen]] [[syötti|syöttinä]] ja merilintujen ravintona.
@@ Rivi 57: / Rivi 73: @@
 * Lauri Koli: ''Suomen kalat''. 3. painos. WSOY, 2002.
 *Hannu Lehtonen Suomalainen Kalaopas. WSOY, 2006.
+*{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Isotuulenkala|Nimeke= Wikipedia.fi - Isotuulenkala}}
 [[luokka:tuulenkalat]]