Inarijärvi

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Inarijärvi
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Inarijärven sijainti

Valtio Suomi
Maat Inari
Pinta-ala 1 040,28km²
Tilavuus 15,9km³
Keskisyvyys 15 m
Suurin syvyys 91,9m
Rantaviivan pituus 3 308km
Laskujoki Paatsjoki


Inarijärvi, tunnetaan myös nimellä Inarinjärvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäuˊrr), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1 040,28 neliökilometriä ja se on Suomen [järvistä] kolmanneksi suurin. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella ja sitä säännöstellään Venäjän puolella sijaitsevalla Kaitakosken voimalaitoksella. Suurin osa Inarijärvestä on matalaa. Inarijärvi on Päijänteen jälkeen Suomen järvistä toiseksi syvin. Syvin kohta, 91,9 metriä, sijaitsee Vasikkaselällä pohjoisessa painaumassa. Muita järvenselkiä ovat Ukonselkä, Kasarinselkä, Sammakkoselkä ja Satepetäjänselkä.

Järvessä on 3 318 saarta, joista suurimmat ovat Kaamassaari, Mahlatti, Viimassaari ja Roiro. Inarijärven vesi laskee Paatsjokea pitkin Varanginvuonoon Jäämereen. Inarijärven saarista tunnetuimmat ovat Hautuumaasaari ja Ukonsaari, joka on historiallinen saamelaisten uhripaikka. Korkia Maura -saaressa sijaitsee jääluola, jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on myös runsas autiotupien verkosto.

Inarijärvestä kertovan laulun Inarinjärvi on säveltänyt Evert Suonio ja sanoittanut Zacharias Topelius.

<googlemap lat="68.995833" lon="27.767944" type=map> 68.995833,27.767944, Inarijärvi. </googlemap>

Kalasto

Järvessä on paljon kalaa joista yleisimmät: lohi, taimen, rautu, harmaanieriä, siika, muikku, harjus, ahven ja muuta kalaa näiden lisäksi. Luonnonvaraisen muikun ekologisen lokeron korvaa Inarin kääpiöitynyt siikamuoto reeska. Ihmisen istuttamana myös muikku lisääntyi tavattomasti 1970-luvulla, ja monet kalastajat ottivat lainaa muikunpyyntikalustoa varten. Kala kuitenkin ehtyi varsin nopeasti vajaassa kymmenessä vuodessa.