Muokataan sivua Hirvijärvi (järvi Jalasjärvellä)

Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.

Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
{{järvi
+
'''Halikonjoki''' on joki [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]] [[Salo]]n kaupungin ja entisen [[Halikko|Halikon]] kunnan alueella. Joki saa alkunsa Pohjois-Halikossa [[Kuusjoki (joki)|Kuusjoen]] ja [[Vaskionjoki|Vaskionjoen]] yhdistyessä ja virtaa Halikon läpi etelään, kunnes laskee [[Viurilanlahti|Viurilanlahteen]], joka kuuluu [[Saaristomeri|Saaristomereen]]. Matala joki ei sovellu hyvin kulkuväyläksi, sillä sen varrella on useita koskia, vanhoja patoja ja myllyjä ja matalia siltoja, jotka estävät kulkemisen.
| kartta = <googlemap version="0.9" lat="62.468153" lon="22.81105" type="map" zoom="13" width="300" selector="no" controls="none">
 
62.468233, 22.813282
 
</googlemap>
 
| valtio = Suomi
 
| sijainti = Jalasjärvi
 
| pinta-ala = 96 ha
 
| pinnankorkeus = n.84,1 m
 
| laskujoki = Leväjoki
 
| vedenväri = Ruskea, rehevä
 
}}
 
'''Hirvijärvi''' sijaitsee [[Kyrönjoen vesistöalue|Kyrönjoen vesistön]] latvaalueella [[Jalasjoki|Jalasjoen]] vesistössä, Jalasjärven kunnassa.
 
  
Hirvijärvi on peltojen ympäröimänä ja siksi se onkin ruskeavetinen sekä [[rehevä]]. Hirvijärvi luokitellaan [[vedenlaatuluokitus|vedenlaatuluokkaan]] välttävä.
+
Halikonjoki virtaa syvässä uomassa, jonka reunat ovat pääosin savisia. Joessa onkin tapahtunut useita pengervyörymiä. Joen alajuoksu on muodostunut [[lohkovajoama]]an. Halikonjoen vesimäärä on hyvin vähäinen, ja sen virtaus on Lounais-Suomen mitättömimpiä, noin kuutiometri sekunnissa. Keväisin tosin virtaus saattaa kasvaa jopa kolmeenkymmeneen kuutioon.<ref name="sss">{{Lehtiviite | Tekijä = Mikko Kiviluoto | Otsikko = Tehtävä Kuusjoella| Julkaisu = Salon Seudun Sanomat| Ajankohta = 11. toukokuuta 2008| Vuosikerta = | Numero = 129| Sivut = 10-11| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.5.2008 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
Hirvijärven [[vesi|veden]] laatuun vaikuttavat sekä [[Hirvijoki|Hirvijoen]], että [[järvi|järveen]] suoraan tulevat vedet.  
 
  
Hirvijärven laskujoki on [[Leväjoki]]. Järven pinta-ala on 96 ha. Pinta-ala vaihtelee kuitenkin suuresti [[tulva|tulvien]] ansiosta. Tilavuus on n. 1,3 milj..  
+
Joki halkoo peltomaisemaa, jotka kattavat 40% valuma-alueesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.melontaseikkailu.info/2003_22.htm | Nimeke = Melontaseikkailu | Tekijä = Eerikki Rundgren| Tiedostomuoto = | Selite = 2003 > Halikonjoki| Julkaisu = | Ajankohta = 29.5.2003| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.5.2008 | Kieli = }}</ref> Pelloista ja ojista valuvat vedet ovat värjäneen joen ruskeaksi, eikä edes matalimmissa kohdissa näe pohjaa. Saven lisäksi joesta huuhtoutuu mereen vuosittain noin 250 tonnia typpeä ja 23,4 tonnia fosforia.<ref name="sss" />
  
Järvi tunnetaan hyvänä lintuvetenä ja se on etenkin muuttolintujen suosima levähdyspaikka.
+
Rantapenkereiden niityillä kukkivat etenkin [[rentukka|rentukat]], [[keltavuokko|kelta]]- ja [[valkovuokko|valkovuokot]].<ref name="sss" /> [[Häntälä]]n koskessa sijaitsi Häntälän mylly, jonka rauniot ja pato on edelleen paikallaan. Halikon- ja [[Uskelanjoki]]en yhteisellä suistoalueella esiintyy monia lintulajeja, ja sinne onkin pystytetty kaksi lintutornia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenlatu.fi/hilavitkutin/hilavitkutin.cgi?S02080111 | Nimeke = Eerikin melontaseikkailu| Tekijä = Eerikki Rundgren| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Latu ja Polku -lehti| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Latu ry| Viitattu = 11.5.2008 | Kieli = }}</ref>
  
== Kalastus ==
+
Halikonjoen vesimäärä on laskenut rajusti historian kuluessa. Vielä 1500-luvulla joki on ollut purjehduskelpoinen sen yläjuoksulle saakka.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Turun maakuntamuseon SARAKUM-projekti | Nimeke = Halikon kulttuuriympäristö ja arvot| Vuosi = 2005| Julkaisija = Turun maakuntamuseo| Viitattu = 11.5.2008}}</ref>
Länsi-Suomen ympäristökeskuksen [[koekalastus|koekalastuksissa]] vuonna 1998, järven kalalajit olivat tyypillisiä rehevöityneelle järvelle eli ([[ahven]], [[hauki]], [[kiiski]],
 
[[lahna]], [[made]], [[ruutana]], [[salakka]], [[särki]], [[särkilahna]] ja [[säyne]]). Runsaimmat kalalajit olivat
 
särki ja lahna.
 
  
== Lähteet ==
+
==Lähteet==
 +
{{Viitteet}}
  
*[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80482&lan=FI ympäristö.fi]
+
==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=85401&lan=FI Hirvijärven kunnostus (ympäristö.fi)]
 
  
== Aiheesta muualla ==
+
* {{Verkkoviite | Osoite =http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=76819&lan=FI | Nimeke =Halikonjoki, Uskelanjoki ja Purilanjoki | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
 +
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Lounais-Suomen ympäristökeskus | Viitattu =5.1.2009 | Kieli = }}
 +
* {{Verkkoviite | Osoite =http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=63029&lan=fi | Nimeke =Kartta Kiskonjoen, Uskelanjoen ja Halikonjoen vesistöalueista | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Lounais-Suomen ympäristökeskus | Viitattu =17.1.2009 | Kieli = }}
  
*[http://www.jalasjarvi.fi/royk/kuvat_1.htm Ilmakuvia järvestä]
+
{{Tynkä/Vesi}}
  
 
+
[[Luokka:Suomen joet]]
[[luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]
+
[[Luokka:Salon luonto]]
[[Luokka:Suomen järvet]]
+
[[Luokka:Halikko]]
 +
[[Luokka:Halikonjoen vesistö]]

Huomaa, että kuka tahansa voi muokata, muuttaa ja poistaa kaikkia sivustolle tekemiäsi lisäyksiä ja muutoksia. Muokkaamalla sivustoa luovutat sivuston käyttäjille tämän oikeuden ja takaat, että lisäämäsi aineisto on joko itse kirjoittamaasi tai peräisin jostain vapaasta lähteestä. Lisätietoja sivulla Kalapedia:Tekijänoikeudet. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)