Ero sivun ”Hirvijärvi (järvi Jalasjärvellä)” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
Rivi 1: Rivi 1:
'''Halikonjoki''' on joki [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]] [[Salo]]n kaupungin ja entisen [[Halikko|Halikon]] kunnan alueella. Joki saa alkunsa Pohjois-Halikossa [[Kuusjoki (joki)|Kuusjoen]] ja [[Vaskionjoki|Vaskionjoen]] yhdistyessä ja virtaa Halikon läpi etelään, kunnes laskee [[Viurilanlahti|Viurilanlahteen]], joka kuuluu [[Saaristomeri|Saaristomereen]]. Matala joki ei sovellu hyvin kulkuväyläksi, sillä sen varrella on useita koskia, vanhoja patoja ja myllyjä ja matalia siltoja, jotka estävät kulkemisen.
+
'''Hirvijärvi''' on matala, runsaskasvustoinen ja peltojen ympäröimä [[järvi]] [[Jalasjärvi|Jalasjärven]] keskiosassa [[Hirvijärvi (kylä Jalasjärvellä)|Hirvijärven]] kylässä.<ref name="karttapaikka"/> Pinta-alaa järvellä on 0,75 neliökilometriä, ja se kuuluu [[Kyrönjoen valuma-alue]]eeseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=29884&lan=sv | Nimeke = Kyrönjoen hoitosuunnitelma ja sen laadinta | Tekijä = Katajisto, Juha | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 23.11.2001 | Julkaisija = Länsi-Suomen ympäristökeskus | Viitattu = 16.11.2008 }}</ref> Järven pohjoispäässä, paikassa, jossa [[Hirvijoki (Jalasjärvi)|Hirvijoki]] ja [[Hirviluoma]] laskevat järveen, sijaitsee lintutorni.<ref name="karttapaikka"/><ref name="suomenselkä"/> Myös järven kaakkoispuolella, keskellä järveä sijaitsee lintutorni.<ref name="suomenselkä"/> Hirvijärven laskujoki on [[Leväjoki]].
  
Halikonjoki virtaa syvässä uomassa, jonka reunat ovat pääosin savisia. Joessa onkin tapahtunut useita pengervyörymiä. Joen alajuoksu on muodostunut [[lohkovajoama]]an. Halikonjoen vesimäärä on hyvin vähäinen, ja sen virtaus on Lounais-Suomen mitättömimpiä, noin kuutiometri sekunnissa. Keväisin tosin virtaus saattaa kasvaa jopa kolmeenkymmeneen kuutioon.<ref name="sss">{{Lehtiviite | Tekijä = Mikko Kiviluoto | Otsikko = Tehtävä Kuusjoella| Julkaisu = Salon Seudun Sanomat| Ajankohta = 11. toukokuuta 2008| Vuosikerta = | Numero = 129| Sivut = 10-11| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.5.2008 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
+
Järvi lukeutuu [[Suomenselkä|Suomenselän]] alueen parhaimpiin muutonaikaisiin levähdyspaikkoihin. Hirvijärvellä saattaa huhtikuun lopulla nähdä tuhansittain hanhia ja sadoittain joutsenia. Lisäksi [[tundrahanhi]]a, [[lyhytnokkahanhi]]a ja [[pikkujoutsen]]ia tavataan säännöllisesti. [[Liminganlahti|Limingan seudun]] lisäksi järvi on mahdollisesti varmimpia paikkoja, jossa lyhytnokkahanhen voi Suomessa nähdä. Myös [[jalohaikara]], [[haahka]] ja [[mustapyrstökuiri]] on tavattu Hirvijärvellä. Perinteisesti Hirvijärven alueella on keväisin järjestetty bongauskilpailu, joka kestää viikon.<ref name="suomenselkä"/>
  
Joki halkoo peltomaisemaa, jotka kattavat 40% valuma-alueesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.melontaseikkailu.info/2003_22.htm | Nimeke = Melontaseikkailu | Tekijä = Eerikki Rundgren| Tiedostomuoto = | Selite = 2003 > Halikonjoki| Julkaisu = | Ajankohta = 29.5.2003| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.5.2008 | Kieli = }}</ref> Pelloista ja ojista valuvat vedet ovat värjäneen joen ruskeaksi, eikä edes matalimmissa kohdissa näe pohjaa. Saven lisäksi joesta huuhtoutuu mereen vuosittain noin 250 tonnia typpeä ja 23,4 tonnia fosforia.<ref name="sss" />
+
== Lähteet ==
  
Rantapenkereiden niityillä kukkivat etenkin [[rentukka|rentukat]], [[keltavuokko|kelta]]- ja [[valkovuokko|valkovuokot]].<ref name="sss" /> [[Häntälä]]n koskessa sijaitsi Häntälän mylly, jonka rauniot ja pato on edelleen paikallaan. Halikon- ja [[Uskelanjoki]]en yhteisellä suistoalueella esiintyy monia lintulajeja, ja sinne onkin pystytetty kaksi lintutornia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenlatu.fi/hilavitkutin/hilavitkutin.cgi?S02080111 | Nimeke = Eerikin melontaseikkailu| Tekijä = Eerikki Rundgren| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Latu ja Polku -lehti| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Latu ry| Viitattu = 11.5.2008 | Kieli = }}</ref>
 
 
Halikonjoen vesimäärä on laskenut rajusti historian kuluessa. Vielä 1500-luvulla joki on ollut purjehduskelpoinen sen yläjuoksulle saakka.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Turun maakuntamuseon SARAKUM-projekti | Nimeke = Halikon kulttuuriympäristö ja arvot| Vuosi = 2005| Julkaisija = Turun maakuntamuseo| Viitattu = 11.5.2008}}</ref>
 
 
==Lähteet==
 
 
{{Viitteet}}
 
{{Viitteet}}
  
==Aiheesta muualla==
+
== Aiheesta muualla ==
  
* {{Verkkoviite | Osoite =http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=76819&lan=FI | Nimeke =Halikonjoki, Uskelanjoki ja Purilanjoki | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
+
*[http://www.jalasjarvi.fi/royk/kuvat_1.htm Ilmakuvia järvestä]
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Lounais-Suomen ympäristökeskus | Viitattu =5.1.2009 | Kieli = }}
 
* {{Verkkoviite | Osoite =http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=63029&lan=fi | Nimeke =Kartta Kiskonjoen, Uskelanjoen ja Halikonjoen vesistöalueista | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Lounais-Suomen ympäristökeskus | Viitattu =17.1.2009 | Kieli = }}
 
  
{{Tynkä/Vesi}}
+
{{Jalasjärvi}}
  
[[Luokka:Suomen joet]]
+
[[Luokka:Jalasjärven järvet]]
[[Luokka:Salon luonto]]
+
[[Luokka:Kyrönjoen vesistö]]
[[Luokka:Halikko]]
 
[[Luokka:Halikonjoen vesistö]]
 

Versio 2. elokuuta 2009 kello 08.12

Hirvijärvi on matala, runsaskasvustoinen ja peltojen ympäröimä järvi Jalasjärven keskiosassa Hirvijärven kylässä.<ref name="karttapaikka"/> Pinta-alaa järvellä on 0,75 neliökilometriä, ja se kuuluu Kyrönjoen valuma-alueeeseen.<ref>Kyrönjoen hoitosuunnitelma ja sen laadinta. {{#if:16.11.2008|Viitattu 16.11.2008|}}</ref> Järven pohjoispäässä, paikassa, jossa Hirvijoki ja Hirviluoma laskevat järveen, sijaitsee lintutorni.<ref name="karttapaikka"/><ref name="suomenselkä"/> Myös järven kaakkoispuolella, keskellä järveä sijaitsee lintutorni.<ref name="suomenselkä"/> Hirvijärven laskujoki on Leväjoki.

Järvi lukeutuu Suomenselän alueen parhaimpiin muutonaikaisiin levähdyspaikkoihin. Hirvijärvellä saattaa huhtikuun lopulla nähdä tuhansittain hanhia ja sadoittain joutsenia. Lisäksi tundrahanhia, lyhytnokkahanhia ja pikkujoutsenia tavataan säännöllisesti. Limingan seudun lisäksi järvi on mahdollisesti varmimpia paikkoja, jossa lyhytnokkahanhen voi Suomessa nähdä. Myös jalohaikara, haahka ja mustapyrstökuiri on tavattu Hirvijärvellä. Perinteisesti Hirvijärven alueella on keväisin järjestetty bongauskilpailu, joka kestää viikon.<ref name="suomenselkä"/>

Lähteet

<references />

Aiheesta muualla

Malline:Jalasjärvi