Hietakampela

The printable version is no longer supported and may have rendering errors. Please update your browser bookmarks and please use the default browser print function instead.

ON KAKKAPERSE

Hietakampela

Uhanalaisuusluokitus:

Tieteellinen luokittelu

{{#if:Aitotumaiset Eucarya|| Domeeni || __ || Aitotumaiset Eucarya {{#if:Eläinkunta Animalia|| Kunta || __ || Eläinkunta Animalia {{#if:Selkäjänteiset Chordata|| Pääjakso || __ || Selkäjänteiset Chordata {{#if:Selkärankaiset Vertebrata|| Alajakso || __ || Selkärankaiset Vertebrata {{#if:LuukalatOsteichthyes|| Yläluokka || __ || LuukalatOsteichthyes {{#if:ViuhkaeväisetActinopterygii|| Luokka || __ || ViuhkaeväisetActinopterygii {{#if:Neopterygii|| Alaluokka || __ || Neopterygii {{#if:KampelakalatPleuronectiformes|| Lahko || __ || KampelakalatPleuronectiformes {{#if: || Alalahko || __ || {{#if:OikeasilmäkampelatPleuronectidae|| Heimo || __ || OikeasilmäkampelatPleuronectidae {{#if:Limanda|| Suku || __ || Limanda {{#if:limanda|| Laji || __ || limanda

Hietakampelaa (Limanda limanda) tavataan Suomen vesiltä satunnaisesti.

Ulkonäkö

Heimonsa tapaan hietakampelan molemmat silmät ovat yleensä oikealla kyljellä. Varma tuntomerkki tämä ei ole, sillä kampeloissa on vasenkylkisiä samalla tapaa, kuin ihmisissä vasenkätisiä.

Selkein tuntomerkki, jonka avulla hietakampelan erottaa punakampelasta tai kampelasta, on kylkiviivan pään takana tekemä puoliympyrän muotoinen kaari. Kahdella muulla kampelalajillamme kylkiviiva tekee pään takana vain loivan mutkan. Selkä- ja peräevä kaartuvat tasaisesti kulmaa muodostamatta. Ihossa on takareunastaan karheita suomuja. Isompia luukyhmyjä ei ole.

Hietakampela on yleensä 20-25cm pitkä

Väritys

Silmien puoleinen kylki on vaaleanruskea ja melko tasavärinen. Punaisia pilkkuja siinä ei ole.

Kutu

Hietakampela kutee keväällä, ei kuitenkaan tiettävästi Suomen merialueilla.

Ravinto

Hietakampela syö pääasiallisesti pohjaeläimiä.

Levinneisyys ja elinympäristö

Hietakampela on suomen merialueen satunnaislaji, joka on tunnistettu vesiltämme kahdesti 1930-luvulla, Hiittisissä ja Espoossa. Saattaa kuitenkin olla, että lajia on saatu pyydyksiin myöhemminkin, mutta sitä ei ole erotettu muista kampelalajeista. Yleisempi hietakampela on vasta eteläisellä Itämerellä Gotlannin eteläpuolella. Hietakampela elelee nimensä mukaisesti hiekkapohjilla ja yleensä melko matalassa vedessä.

Lähteet

Wikipedia - Hietakampela. {{#if:|Viitattu |}}
Luontoportti - Hietakampela. {{#if:|Viitattu |}}