Heittokalastus

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 27. joulukuuta 2010 kello 09.07 käyttäjän Pjk (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Heittokalastusta voi harrastaa veneestä tai rannalta siis kaikissa paikoissa missä mahtuu heittämään ja on luvallista kalastaa.

Heittokalastuksessa tarvitset vavan, kelan, siimaa ja uistimen. Heittokalastusta opetteleville välineiksi suositellaan ihan tavallista huoltoasemalta saatavaa settiä, johon kuuluu avokela ja jonkin sortin "muppettivapa" (siis halpisvapa). Mieluiten normaalin pituinen, koska sellaisella on helpompi harjoitella ja saa tuntuman oikean kokoiseen vapaan.

Avokela

Välineet

Kela

Heittokalastuksessa käytetään kelatyypeistä umpikeloja, avokeloja sekä hyrräkeloja. Näistä avokelat ovat yleiskäyttöisimpiä kevyessä ja keskiraskaassa kalastuksessa. Hyrräkelojen etuja ovat voimakas sisäänkelaus ja vahva perusrakenne, joista alkaa olla etua raskaammassa kalastuksessa. Umpikelojen suosiota on heikentänyt niiden lyhyehköt heittopituudet sekä suhteellisen vähäinen kelausvoima. Osaltaan epäsuosion syynä on myös halpojen umpikelojen huono laatu.

Siima

Heittokalastuksessa käytetään monofiili- ja monikuitusiimoja, joiden paksuus on tavallisimmin väliltä 0,15 – 0,50 mm. Monikuitu- eli punotun siiman vahvuuksia monofiiliin nähden ovat korkeampi vetolujuus, kalastuksen tunnokkuus sekä tunnottomuus auringon UV-säteilylle. Miinuksena on korkeahko hinta sekä joustamattomuus joissakin kalastustilanteissa.

Peruke

Hauenkalastajan tulee myös käyttää yli 30 cm:n pitkää puruperuketta vieheen edessä. Perukkeella pyritään estämään siiman katkeaminen hauen hampaissa. Muita kalalajeja pyydettäessä perukkeen tarpeellisuus tulee arvioida tilannekohtaisesti sen perusteella, kuinka yleisiä hauet ovat kyseisessä kalastuspaikassa.

Vapa

Vavan pituus heittokalastuksessa on vaihtelee yleisimmin välillä 5 – 10 jalkaa (noin 150 – 330 cm). Esim Ron Thompsonin, Berkeleyn sekä UglyStickin vavat ovat tällä hetkellä alalla arvostettuja. Jos heität molemmilla käsillä, on vavan takakahvan hyvä olla kohtuullisen mittainen. Vavan jäykkyys taas ratkaisee sen, minkä painoisia vieheitä vavalla voi mielekkäästi heittää.

Vieheet

Heittokalastuksessa käytetään seuraavia viehetyyppejä:

Muut varusteet

Muita heittokalastuksessa käytettäviä tarvikkeita ovat ainakin; haavi, perukkeet, vaaka, puukko, pihdit, uistinpakki, kalastusliivi.


Vieheen uitto

Vieheen uittotavan voi valita viehemallin ja kalastustilanteen perusteella. Joidenkin viehemallien perusuinti syntyy jo suoralla vedolla, joten niillä voi saada kalaa vaikka kalastaja vain kelaisi viehettä tasaisesti sisään. On myös paljon vieheitä, joiden uintiliike edellyttää katkonaista uittotapaa, kuten vavalla nykimistä tai kelausrytmin tietoista vaihtelua.

Useimmat kokeneet kalastajat ovat sitä mieltä, että kaikenlaiset vieheet kalastavat paremmin, jos niitä uitetaan vaihtelevalla rytmillä. Sen voi tehdä vavalla nykien tai kelaamalla. Yksi tärkeimmistä tehokeinoista on pysäytellä vieheen kulkua kelausmatkan aikana. Pysäyttelemällä saadaan myös uppoavat vieheet kulkemaan syvemmällä uiton aikana. Heiton alussa uppoavan vieheen voidaan antaa vajota halutulle syvyydelle ennen kelauksen aloittamista.

Vieheen uittoon liittyy myös yleinen uittovauhti. Koska kalat ovat vaihtolämpöisinä eläiminä hitaimmillaan kylmän veden aikoina, kalastaja voi huomioida tämän rauhoittamalla vieheen uittoa lämpimän veden nopeudesta. Uittovauhtia valitessaan kalastajan tulisi myös huomioida, että eri viehemallit sietävät nopeutta ja hitautta yksilöllisesti, mikä on hyvä selvittää koeuittamalla uutta viehettä ennen varsinaisen kalastuksen alkua.

Väsytys

Kalan iskiessä on hyvä säätää kelan jarru, eli meilläpäin räikkä tarpeeksi löysälle, jotta kala pääsee siimaa vapaasti vetämään. Tämä ns. räikkä sijaitsee avokelassa joko sen alaosassa (fighting drag) tai sen yläosassa eli puolan päällä. Yleensä kannattaa isomman saaliin sattuessa antaa kalan päättää mitä tehdään, varsinkin jos tietää että siima ei ole sieltä kestävimmästä päästä. Kalaa kelataan hiljalleen ja varovasti kohti venettä. Kala rimpuilee ja vetää siimaa ja näin lopulta se väsyy.

Katso myös

Lähteet