Hauki
Hauki (Esox lucius) on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala. Suomessa se on toiseksi yleisin saaliskala.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1a/Hecht.jpg/250px-Hecht.jpg
Koko ja ulkonäkö
Hauen pohjaväri on vihreä ja sen kyljissä on vaaleanvihreitä tai keltaisia raitoja ja pilkkuja, vatsa hauella on vaalea. Väritys sopii hyvin aluskasvillisuuden joukossa piileskelyyn ja saaliin vaanimiseen. Hauella on suuri pää ja kita sekä terävät hampaat ja suuret silmät. Sen ruumiinrakenne on solakka ja evät ovat keskittyneet petokaloille tyypillisesti peräpäähän. Tämä mahdollistaa nopeat hyökkäykset saaliin kimppuun. Hauki voi parhaimmillaan kasvaa jopa puolitoistametriseksi ja 35-kiloiseksi, mutta Suomessa hauki harvoin saavuttaa yli 140 cm:n pituutta ja yli 20 kilon painoa. Yleensä uistimeen tarttuu 500-1000g yksilöitä.
Levinneisyys
Haukea tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa hauki on levinnyt koko maahan. Itämeressä haukea on säännöllisesti alueilla, joiden suolapitoisuus ei ylitä 18 promillea, mutta hauen lisääntyminen onnistuu vain alle 7 promillen suolapitoisessa vedessä. Pieni (alle 1 kg) hauki viihtyy lähes 20-asteisessa vedessä, mutta hauen koon kasvaessa sen optimilämpötila pienenee niin, että yli 10-kiloisen hauen optimilämpötila on jopa vain n. 10 astetta.
Ravinto
Hauki on petokala, joka syö ravinnokseen pienempiä kaloja ja joissain tapauksissa myös vesilintujen poikasia, rapujakin on tavattu hauen mahalaukussa. Hauki on opportunisti eikä se nirsoile mitään kalalajia saaliinaan. Hauen ruokalista riippuu aina omasta vesistöstä, esimerkiksi pienen metsälammen hauki syö lammen valtalajia ahventa, kun taas sen virtavedessä elävä serkku syö siellä uivia taimenia. Hauen kyky adaptoitua ruokansa suhteen antaa sille suuren edun ravintokilpailussa, sekä miltei takaa hauelle ravintoketjun kärkisijan. Näiden seikkojen takia hauen saalisluettelo on laaja; se koostuu siitä mitä hauki kulloinkin sattuu saamaan eteensä, mutta miltei aina siihen kuuluu särki ja ahven. Hauki on kannibaali, eikä se siis epäröi syödä pienempää lajitoveriaan.
Hauki saalistaa vaanien yleensä kasvillisuuden seassa (esim. kaislikot). Se etsii sopivan kyttäyspaikan ja vaanii siellä rauhassa, kunnes potentiaalinen saaliskohde on näkyvissä. Tällöin hauki alkaa liikkua hitaasti kohti saalistaan, kunnes saalis on iskuetäisyydellä, silloin se iskee nopeasti, tarttuu saaliiseensa, kääntää sen suussaan nieltävään asentoon ja syö saaliinsa.
Pienet hauet tarvitsevat ravintokalaa 5–10 kiloa kasvaakseen itse yhden kilon. Suurilla hauilla tämä suhde kuitenkin muuttuu ja on jopa 30 : 1: kasvaakseen kilon ne tarvitsevat kolmekymmentä kiloa ravintokalaa. Vaikka luku kuulostaa suurelta, ei suurikaan hauki haittaa sen saaliskalojen populaatioita.
Lisääntyminen
Hauen kutuaika on keväällä. Sisävesien hauet voivat käyttää kutualustanaan nopeasti lämpeneviä tulvaniittyjen vesiä. Poikaset ovat aluksi kiinni vesikasveissa ja siirtyvät sitten hieman syvempiin vesiin. Hauet ovat paikkauskollisia kaloja ja liikkuvat pidempiä matkoja lähinnä vain keväisin kutupaikalle ja muulloin esimerkiksi kalaparven perässä. Noin 1-5kg hauet viihtyvät kasvillisuuden lähellä. Hauki on todella tarkka reviiristään ja jos toinen hauki yrittää tulla reviirille isompi syö pienemmän.
Kalastus ja käyttö
Haukea pyydetään pääasiassa verkoilla, katiskoilla, uistelemalla, täkyillä ja iskukoukuilla. Myös rysäpyynti ja tuulastus voivat tuottaa hyvän haukisaaliin.
Suomessa hauki on suosittu ruokakala, vaikkakin se on joidenkin mielestä hiukan mauton. Monin paikoin haukea ei pidetä ruokakalana lainkaan, mutta mm. Saksassa ja Suomessa sitä syödään yleisesti. Ranskalainen keittiö arvostaa haukea suuresti ruokakalana, siksi hauki on Ranskassa kalliimpaa kuin esimerkiksi lohi. Erittäin suurien haukien syöminen ei ole suositeltavaa, sillä ne voivat sisältää haitallisia määriä raskasmetalleja, joita kertyy hauen elimistöön sen ravinnosta. Lisäksi vanhan hauen liha maistuu melko puisevalta.
Katso myös
Viehevalinta hauen heittokalastuksessa