Muurahaiset

Kalapedia
Ohjattu sivulta Formicidae
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sokerimuurahainen eli mauriainen‎

Muurahaiset (Formicidae) ovat heimo yhdyskunnittain eläviä pieniä myrkkypistiäisiä, jonka yli 12 000 kuvatusta lajista Suomessa elää noin 60. Muurahaisten heimo on ollut olemassa jo yli sadan miljoonan vuoden ajan, joten ne ovat erittäin vanha eläinryhmä verrattuna esimerkiksi ihmiseen.

Muurahaiset ovat hyvin sopeutuvaisia eläimiä, minkä ansiosta ne ovatkin levittäytyneet kaikkialle maapallolle napa-alueita ja muutamia etäisiä saaria lukuun ottamatta. Muurahaisten yhdyskuntiin saattaa kuulua jäseniä vain muutamista aina kymmeniin tuhansiin yksilöihin riippuen lajista. Muurahaisten selvin tuntomerkki on vyötärö, joka muodostuu yhdestä tai useammasta jaokkeesta.

Muurahaisia tutkiva tiede on nimeltään myrmekologia ja muurahaistutkijoita sanotaan myrmekologeiksi.


Muurahaisten rakenne

Muurahaisten ruumis on kolmiosainen kuten muillakin hyönteisillä, niillä on kuusi jalkaa sekä polvitaitteiset tuntosarvet. Muiden hyönteisten tapaan muurahaisillakin on kova kitiinikuori, joka toimi ulkoisena tukirankana. Muurahaisilla on verkkosilmät ja niiden hajuaisti sijaitsee tuntosarvien päässä. Muurahaisilla on vahvat leuat, joissa on lajista riippuen vaihteleva määrä hampaita.

Muurahaisilla ei ole verenkiertoa tai keuhkoja. Muurahaisten vatsa on kaksiosainen; niillä on "sosiaalinen vatsa", johon ne säilövät muille (kuten kuningattarille ja toukille) annettavan ravinnon ja oma vatsansa, jonka sisällön ne käyttävät itse.


Valta-asema

Muurahaisia tavataan kaikkialla Maapallolla napa-alueita ja muutamia kaukaisia saaria lukuun ottamatta. Muurahaisia on maapallolla noin kymmenen miljoonaa miljardia kappaletta, eli niitä on paljon enemmän kuin ihmisiä. Esimerkiksi Amazonasin alueella muurahaisten kuivapaino on liki neljä kertaa suurempi kuin alueen nisäkkäiden, matelijoiden, sammakkoeläinten ja lintujen paino yhteensä.


Suomen muurahaislajit

Suomessa tavataan noin 60 eri muurahaislajia.

Osa niistä luokitellaan tuholaisiksi. Yksi yleisimmistä tuholaisista on mauriainen, eli sokerimuurahainen, joka pilaa elintarvikkeita. Muita tuholaisia ovat mm. puutalojen perustuksia syövät hevosmuurahaiset, sekä elintarvikkeita pilaavat ja sairaaloissa sairauksia levittävät faaraomuurahaiset.

Yksi yleisimmistä sisätiloissa tavattavista tuholaisista on mauriainen (Lasius niger), jotka aiheuttavat erityisen paljon tuhoa elintarvikkeille sekä pihapiirin kasveille. Mauriaiset mm. nostavat hiekkaa pihalaattojen päälle ja kaivavat reikiä käytäviin ja kukkapenkkeihin. Mauriaisen pesät kasvimaalla aiheuttavat samalla kasvien juurien kuivumista. Kaiken tämän lisäksi mauriainen saattaa joskus purra poikki kasvien kevätsilmuja nesteen toivossa.

Mauriaisen lisäksi monet muut muurahaislajit aiheuttavat ihmiselle haittaa. Esimerkiksi hevosmuurahainen (Camponotus herculeanus) saattaa vaurioittaa puutalojen rakenteita kaivamalla puuhun käytäviään.

Suomessa muurahaista pidetään enimmäkseen pelkkänä tuholaisena, vaikkakin ne ovat tärkeitä petoja Suomen metsissä. Vaikka muurahaiset ovat tuhoeläimiä ihmiselle, syövät ne silti samalla muita tuholaisia.


Muurahaiset muualla

Muurahaisilla on muitakin asuinpaikkoja kuin pelkät keot. Ne saattavat esimerkiksi muodostaa valtavan rintaman, joka syö kaikki tielle eksyneet tarpeeksi hitaat olennot (esim. linnut, rotat ja joskus jopa ihmisvauvat). Tällaiset vaeltajamuurahaiset eivät asetu paikoilleen vaan yöpyvät tietyissä paikoissa ja jatkavat aamulla taivaltaan. Kuningatarta kannetaan, sillä se ei voi keskeyttää munintaa hetkeksikään. Työläiset kantavat sen munia edeten koko ajan ja vaeltajamuurahaiset syntyvätkin keskelle kiivasta marssia.

Jotkut muurahaiset tekevät pesänsä neulasista ja kuolleista lehdistä sekä sekalaisesta materiaalista, jotkut taas ompelevat sen elävistä lehdistä.

Paikoin muurahaiset ovat aiheuttaneet suurtakin harmia ihmiselle. Länsi-Intian saariston tietyistä siirtokunnista aiottiin 1600-luvulla jopa luopua, sillä niillä asuvat muurahaiset olivat alkaneet terrorisoida siirtokuntia. Muurahaisten hävittäjälle tarjottiin 10 000 punnan palkkiota, mutta kukaan ei tehtävässä onnistunut. Muurahaiset katosivat lopulta omia aikojaan, syytä ei vielä tiedetä.


Yhteiskunta

Kastijärjestelmä

Muurahaisyhdyskunnan muodostavat lähinnä munintakoneen roolissa oleva kuningatar (tai joissain tapauksissa useat kuningattaret), kuhnurit eli koiraat, joita tarvitaan kuningattaren hedelmöittämiseen ja naaraat eli työläiset, jotka tekevät kaikki yhdyskunnan työt ruoanhausta jälkeläisten hoitoon.

Muurahaisilla, kuten muillakin aitososiaalisilla hyönteisillä, kuningattaret ja työläiset eroavat huomattavasti sekä ulkonäöltään että käyttäytymiseltään. Muurahaistyöläiset ovat siivettömiä ja yleensä myös kuningatarta pienempiä. Työläiset eivät myöskään lisäänny (paitsi poikkeustapauksissa), sillä ne ovat steriilejä.

Yhteiskunta on riippuvainen kaikista kasteista, ja jos yksikin niistä häviää kokonaan, koko pesä kuolee.



Superorganismi

Superorganismi on käsite, jonka mukaan muurahaispesä onkin yhtenäinen eliö; työläiset ovat sen keuhkot, sydän ja kaikki muut tärkeät elimet, kuhnurit ja kuningattaret ovat lisääntymiselimiä, kun taas sotilaat ovat kuin siilin piikit. Muurahaisten keskenään vaihtama ravinto taas vastaa verta ja muita kehon nesteitä. Superorganismin käsite alkoi vakiintua myrmekologien keskuudessa 1900-luvun alussa, jolloin monet myrmekologit alkoivat pohtia aihetta ja kirjoittaa siitä tutkielmia. Ehkä maineikkain näistä oli Willian Morton Wheelerin The Ant Colony as an Organism (suom. Muurahaisyhteiskunta eliönä). Teoksessaan Wheeler väitti, että muurahaispesä tosiaan on yksilö, eikä vain sen vastine. Sillä on luonteenomaiset kokoon, organisointiin ja käyttäytymiseen liittyvät ominaisuudet, jotka yhteiskunta siirtää sukupolvelta toiselle.

Superorganismin käsite alkoi kadota biologien tehtyä yhä uusia löytöjä liittyen muurahaisten viestintään ja kastijärjestelmään, joiden avulla he keksivät pesän järjestyksen salaisuuden. 1960-luvulla käsite "superorganismi" oli jo lähes kadonnut tieteilijöiden keskuudessa. Sittemmin tiedon lisääntyessä, mm. morfogeneesin ja sosiogeneesin saralla, on biologisen järjestyksen tasojen vertailu eliöiden ja yhteiskuntien välille palannut.


Pesät

Muurahaiskeko‎

Jotkin muurahaiset elävät keoissa, mutta myös muunlaisia pesiä on olemassa. Osa muurahaislajeista elää täysin ilman pesää, jotkin ompelevat itselleen lehtipesän puun oksistoon, osa kaivaa itselleen pesän lahoon tai tuoreeseen puuhun. Lehdenleikkaajamuurahaisilla on havaittu suuria maanalaisia verkostoja, joiden yhteenlaskettu tilavuus saattaa olla jopa yli 20 kuutiometriä.


Ravinto ja sen hankinta

Muurahaiset syövät mm. toisia hyönteisiä, raatoja, kyy-käärmeitä, kasvien siemeniä ja kirvojen erittämää mesikastetta, mutta ne voivat myös kasvattaa ja syödä sieniä. Muurahaisille on kehittynyt monta tapaa hankkia ravintoa ja tässä niistä kolme yleisintä:

Karjankasvatus Muurahaiset voivat kasvattaa karjaa (Suomessa yleensä kirvoja), jota ne suojelevat vihollisilta. Karjan ollessa kirvoja muurahaiset alkavat vahtia niitä, häätävät niiden vihollisia - kuten leppäkerttuja - pois ja kuljettavat niitä uusille ravintokasveille. Vastalahjaksi muurahaiset "lypsävät" kirvoja, joista saadaan makeaa nestettä.

Viljely Tietyt muurahaislajit taitavat myös sienien viljelyn. Pesää perustaessaan kuningatar vie vanhasta pesästään jonkin verran sieniä, jotka se "istuttaa" uuteen pesäänsä. Sienet lisääntyvät hyvin nopeasti, mikäli niitä hoidetaan hyvin ja takaavat pesälle hyvän varmuusvaraston ajaksi, jolloin ravintoa on vain vähän saatavilla. Eräille lajeille ovat jopa kehittynyt kyky talloa maata sopivan kuohkeaksi sieniä varten.

Metsästys ja muu ravinnonhankinta ovat muurahaisten yleisin keino hankkia ravintonsa. Löytäessään hyvän ruokapaikan (esim. sopivan kukan tai raadon) työläinen juoksee takaisin kotipesälle jättäen maahan hajujäljen, jota muut työläiset seuraavat saaliin luo. Hyvistä ravintopaikoista käydään muurahaisten kesken joskus koviakin taisteluja, jotka tavallisesti isompi pesä voittaa.

Muurahaiset saattavat syödä myös kuolleita pesätovereitaan, sillä ne sisältävät paljon energiaa. Yleisempää on kuitenkin ryöstää taistelussa kuolleiden vihollisten ruumiita.

Muurahaiset tarvitsevat elääkseen myös vettä. Pientä kokoa ja veden pintajännitettä hyödyntäen muurahaiset pystyvät kantamaan vesipisaroita kotipesäänsä. Eräälle etelä-intialaiselle lajille (Dicamma rugosum) on kehittynyt taito vuorata pesän sisäänkäynnin höyhenillä, jotka keräävät yöllä ilmasta kosteutta.


Viholliset

Muurahaisten vihollisia ovat mm. linnut, jotka syövät mielellään tiedusteluretkelle lähteneitä työläisiä. Muita vihollisia ovat termiitit ja muurahaisia syövät muurahaiskarhut sekä muurahaiskävyt. Ihminenkin on muurahaisten vihollinen.

Muurahaiset ovat pahimpia vihollisia toisilleen. Pesien välisissä yhteenotoissa kuolee kasoittain muurahaisia ja usein kokonaisia pesiä vallataan ja joukkoteurastetaan.



Tämä on luettelo Suomessa tavattavista muurahaisista.


Linepithema humile - Argentiinanmuurahainen

Ponerinae - Lymymuurahaiset

Hypoponera punctatissima - Lymymuurahainen

Formicinae - Varsinaiset muurahaiset

Camponotus- Hevosmuurahaiset

Camponotus herculeanus - Hevosmuurahainen

Camponotus ligniperda - punahevosmuurahainen

Camponotus piceus - Kiiltomuurahainen

Camponotus vagus - Härkähevosmuurahainen

Formica- Suomumuurahaiset

Formica aquilonia - Tupsukekomuurahainen

Formica cinerea - Samettimuurahainen

Formica cunicularia- Ketomustamuurahainen

Formica exsecta - Loviniskamuurahainen

Formica fusca - Mustamuurahainen

Formica gagatoides - Lapin kiiltomuurahainen

Formica lugubris- Pohjankekomuurahainen

Formica polyctena - Kaljukekomuurahainen

Formica pratensis - Niittymuurahainen

Formica pressilabris- Irveloviniska

Formica rufa - Kekomuurahainen, Punamuurahainen

Formica rufibarbis - Punapartamuurahainen

Formica sanguinea - Verimuurahainen

Formica suecica - Ruotsinmuurahainen

Formica truncorum - Kantomuurahainen

Formica uralensis - Uralinmuurahainen

Lasius- Mauriaiset

Lasius flavus - Keltiäinen

Lasius fuliginosus - Paperimuurahainen

Lasius meridionalis - Etelänkeltiäinen

Lasius mixtus Tuoksukeltiäinen

Lasius niger - Mauriainen, Pihamauriainen,Sokerimuurahainen

Lasius umbratus - Pikkukeltiäiset

Myrmicinae - Viholaiset

Formicoxenus nitidulus - Norkomuurahainen

Harpagoxenus sublaevis - Suuripäämuurahainen

Leptothorax acervorum - Liekomuurahainen

Tetramorium caespitum - Nummimuurahainen

Myrmica gallienii - Marskiviholainen

Myrmica hellenica - Etelänviholainen

Myrmica karavajevi - Loisviholainen

Myrmica lobicornis - Vääräsarviviholainen

Myrmica rubra - Siloviholainen

Myrmica ruginodis - Ryppyviholainen

Myrmica rugulosa- Nummiviholainen

Myrmica sabuleti - Kiekkosarviviholainen

Myrmica scabrinodis - Hammassarviviholainen

Myrmica sulcinodis- Vääräsarviviholainen

Monomorium pharaonis - Faaraomuurahainen


Lähteet