Muokataan sivua Suutari

'''Suutari''' (''Tinca tinca'') on Euraasiassa laajalle levinnyt sisävesien [[Särkikalat|särkikala]], joka elää myös Itämeren murtovedessä. Suutari on ''Tinca''-suvun  ainoa laji.

[[Tiedosto:Suutari.jpg|right|300px|thumb|Suutarin poikanen]]


== Ulkonäkö ==
Suutari on ruumiiltaan tanakka, väriltään tumman puhuvan oliivinvihreä tai pronssinruskea kala. Suomut ovat pienet, tiukasti limaiseen ihoon kiinnittyneet. Silmät ovat oranssinpunaiset, pienemmät kuin särkikaloilla yleensä. Suu on pieni, suupielissä on lyhyet viiksisäikeet. Pyrstön tyvi on tukeva, pyrstö jokseenkin neliömäinen. Muut evät sen sijaan ovat muodoltaan silmiinpistävästi pyöristyneet, selkäevä on lyhyt. Vatsaevissä on sukupuolisuutta ilmaiseva muotoero. Koiraan vatsaevät ovat naaraan vatsaeviä huomattavasti suuremmat. Suomessa pyydetyt suutarit ovat yleensä 25–40&nbsp;cm:n pituisia ja 0,5–1,5&nbsp;kg:n painoisia. Muualla Euroopassa suutari voi kasvaa yli 8&nbsp;kg:n mittaan. Suomen 2000-luvun ennätyssuutari painoi 3,55&nbsp;kg.

== Levinneisyys ==
Suutari elää Etelä-Suomen lämpimissä sisävesissä 62. leveysasteen eteläpuolella. Rannikkovesissä sitä on tavattu Merenkurkun pohjoispuolellakin. Lajin laaja kokonaislevinneisyys kattaa lähes koko Euroopan ja ulottuu Aasiassa Mongoliaan sekä [[Siperia]]n [[Ob]]- ja [[Jenisei]]-jokien vesistöalueille.Istutettuna se esiintyy muillakin mantereilla.

== Elintavat ja lisääntyminen ==
Suutari on tyypillisesti rehevien, seisovien vesien kala, joka tulee toimeen vähähappisessakin vedessä. Se elää pohjan tuntumassa ja syö lähinnä pohjaeläimiä kuten äyriäisiä, matoja, kotiloita ja hyönteisten toukkia. Suutari kutee alkukesällä matalassa rantavedessä kasvillisuuden seassa. Pienet mätimunat, joita voi olla satoja tuhansia, takertuvat vesikasveihin.

== Kalastus ja käyttö ==
Suomessa suutaria ei juuri arvosteta ruokakalana. Muualla Euroopassa ja Ruotsissakin suutaria kuitenkin pidetään maukkaana ja sitä kasvatetaankin lammikoissa annoskalaksi. Suomessa suutaria on kasvatettu istutettavaksi toisiin vesistöihin, ja suuri osa nykyesiintymistä onkin näiden istutusten tulosta.

Suutaria saadaan katiskoilla, verkoilla ja rysillä. Muualla Euroopassa se on myös suosittu onkikala; suuri suutari tarjoaa tiukan vastuksen.
 
Suutarin erikoisia värimuotoja (kultasuutari) viljellään ja käytetään Euroopassa lammikoiden koristekaloina.


== Katso myös ==

*[[Suutarin onginta]]

== Aiheesta muualla ==
*[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/suutari/ RKTL Kala-atlas: Suutari]


[[Luokka:Särkikalat]]
@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-{{Taksonomia/eläimet
+'''Suutari''' (''Tinca tinca'') on Euraasiassa laajalle levinnyt sisävesien [[Särkikalat|särkikala]], joka elää myös Itämeren murtovedessä. Suutari on ''Tinca''-suvun  ainoa laji.
-| nimi = Suutari
-| status = Elinvoimainen
-| kuva = Suutari.jpg
-| kuvateksti = Suutarin poikanen
-| kunta = Eläinkunta ''Animalia''
-| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''
-| alajakso = Selkärankaiset ''Vertebrata''
-| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''
-| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
-| lahko = [[Karppikalat]] ''Cypriniformes''
-| heimo = [[Särkikalat]] ''Cyprinidae''
-| suku = ''Tinca''
-| laji = ''Tinca''
-}}
-'''Suutari''' (''Tinca tinca'') on Euraasiassa laajalle levinnyt sisävesien [[Särkikalat|särkikala]], joka elää myös [[Itämeri|Itämeren]] murtovedessä. Suutari on ''Tinca''-suvun  ainoa laji.
+[[Tiedosto:Suutari.jpg|right|300px|thumb|Suutarin poikanen]]
@@ Rivi 25: / Rivi 11: @@
 == Elintavat ja lisääntyminen ==
-Suutari on tyypillisesti rehevien, seisovien vesien kala, joka tulee toimeen vähähappisessakin [[vesi|vedessä]]. Se elää pohjan tuntumassa ja syö lähinnä pohjaeläimiä kuten äyriäisiä, [[mato]]ja, kotiloita ja hyönteisten toukkia. Suutari kutee alkukesällä matalassa rantavedessä kasvillisuuden seassa. Pienet [[mäti]]munat, joita voi olla satoja tuhansia, takertuvat vesikasveihin.
+Suutari on tyypillisesti rehevien, seisovien vesien kala, joka tulee toimeen vähähappisessakin vedessä. Se elää pohjan tuntumassa ja syö lähinnä pohjaeläimiä kuten äyriäisiä, matoja, kotiloita ja hyönteisten toukkia. Suutari kutee alkukesällä matalassa rantavedessä kasvillisuuden seassa. Pienet mätimunat, joita voi olla satoja tuhansia, takertuvat vesikasveihin.
 == Kalastus ja käyttö ==
 Suomessa suutaria ei juuri arvosteta ruokakalana. Muualla Euroopassa ja Ruotsissakin suutaria kuitenkin pidetään maukkaana ja sitä kasvatetaankin lammikoissa annoskalaksi. Suomessa suutaria on kasvatettu istutettavaksi toisiin vesistöihin, ja suuri osa nykyesiintymistä onkin näiden istutusten tulosta.
-Suutaria saadaan [[katiska|katiskoilla]], [[verkko|verkoilla]] ja [[rysä|rysillä]]. Muualla Euroopassa se on myös suosittu onkikala; suuri suutari tarjoaa tiukan vastuksen.
+Suutaria saadaan katiskoilla, verkoilla ja rysillä. Muualla Euroopassa se on myös suosittu onkikala; suuri suutari tarjoaa tiukan vastuksen.
 Suutarin erikoisia värimuotoja (kultasuutari) viljellään ja käytetään Euroopassa lammikoiden koristekaloina.
@@ Rivi 42: / Rivi 28: @@
 *[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/suutari/ RKTL Kala-atlas: Suutari]
-==Lähteet==
-*{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Suutari_(kala)|Nimeke= Wikipedia - Suutari}}
 [[Luokka:Särkikalat]]