Muokataan sivua Järvilohi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Järvilohen poikasten ensimmäisenä kesänä ravinto koostuu eläinplanktonista,hyönteisistä sekä pohjaeläimistä.Myöhemmin poikaset syövät hyönteistoukkia ja vesihyönteisiä. Aikuisen järvilohen ravintoa on pikkukalat, yleensä muikut. [[Muikku]] ja [[kuore]] kuuluvat pääravintoon, mutta silloin tällöin [[Ahven|ahvenet]] ja [[Salakka|salakat]]. Vuoksen vesistössä myös [[Kymmenpiikki|kymmenpiikit]]. Järvilohi syös aamuvarhain ja illalla muutama tunti ennen auringonlaskua. Kesällä järvilohi oleskelee pääasiassa harppauskerroksessa ja nousee ravintokalojen perässä. Vain syksyllä ja keväällä vesien ollessa kylmää (n. 8-12 astetta), on järvilohi pinnassa. Järvilohi kasvaa hitaammin kuin merilohi. Saimaalla järvilohet painavat ensimmäisen järvivuoden jälkeen noin 0,5-0,9kg, ja kolmannen vuoden jälkeen 2-6kg. | Järvilohen poikasten ensimmäisenä kesänä ravinto koostuu eläinplanktonista,hyönteisistä sekä pohjaeläimistä.Myöhemmin poikaset syövät hyönteistoukkia ja vesihyönteisiä. Aikuisen järvilohen ravintoa on pikkukalat, yleensä muikut. [[Muikku]] ja [[kuore]] kuuluvat pääravintoon, mutta silloin tällöin [[Ahven|ahvenet]] ja [[Salakka|salakat]]. Vuoksen vesistössä myös [[Kymmenpiikki|kymmenpiikit]]. Järvilohi syös aamuvarhain ja illalla muutama tunti ennen auringonlaskua. Kesällä järvilohi oleskelee pääasiassa harppauskerroksessa ja nousee ravintokalojen perässä. Vain syksyllä ja keväällä vesien ollessa kylmää (n. 8-12 astetta), on järvilohi pinnassa. Järvilohi kasvaa hitaammin kuin merilohi. Saimaalla järvilohet painavat ensimmäisen järvivuoden jälkeen noin 0,5-0,9kg, ja kolmannen vuoden jälkeen 2-6kg. | ||
− | |||
== Kalastus == | == Kalastus == | ||
Rivi 29: | Rivi 28: | ||
Saimaassa järvilohen säilyminen suomen eläimistön alkuperäisenä ja sekoittumattomana kantana on ollut Kuurnaan voimalaitoksen rakentamisesta lähtien ollut viljelyksen ja istutuksen varassa. Pielisjokeen pyritään vuosittain istuttamaan 100 000 ja Lieaksanjokeen 36 000 vaelluskykyistä järvilohen poikasta. Se määrä vastaa arviota järvilohen luontaisesta poikastuotantomäärästä. Näillä istutuksilla turvataan järvilohen säilyminen Saimaalla ja Pielisellä. Saimaalla viljellään myös järvilohia. Emokalojen pienen määrän takia viljelylaitoksilla on otettu käyttöön erikoistoimenpiteitä. Jokaisen naaraan mätiä hedelmöitetään jokaisella koiraalla. Haudonnan aikana tehdyt perheet pidetään erillään ja kustakin perheestä otetaan uuteen laitosparveen yhtä monta jälkeläistä mätimunien kehitettyä silmämunavaiheeseen. Näin varmistetaan mahdollisimman monipuolinen ja tasainen perinnöllinen rakenne viljeltäviin emoparviin . | Saimaassa järvilohen säilyminen suomen eläimistön alkuperäisenä ja sekoittumattomana kantana on ollut Kuurnaan voimalaitoksen rakentamisesta lähtien ollut viljelyksen ja istutuksen varassa. Pielisjokeen pyritään vuosittain istuttamaan 100 000 ja Lieaksanjokeen 36 000 vaelluskykyistä järvilohen poikasta. Se määrä vastaa arviota järvilohen luontaisesta poikastuotantomäärästä. Näillä istutuksilla turvataan järvilohen säilyminen Saimaalla ja Pielisellä. Saimaalla viljellään myös järvilohia. Emokalojen pienen määrän takia viljelylaitoksilla on otettu käyttöön erikoistoimenpiteitä. Jokaisen naaraan mätiä hedelmöitetään jokaisella koiraalla. Haudonnan aikana tehdyt perheet pidetään erillään ja kustakin perheestä otetaan uuteen laitosparveen yhtä monta jälkeläistä mätimunien kehitettyä silmämunavaiheeseen. Näin varmistetaan mahdollisimman monipuolinen ja tasainen perinnöllinen rakenne viljeltäviin emoparviin . | ||
− | |||
− | |||
==Levinneisyys== | ==Levinneisyys== |