Hakutulokset

Luo sivu ”Vesistön osa” tähän wikiin. Katso myös hakutuloksia.

• Salmi
  [[luokka:vesistön osa]]
  302 tavua (41 sanaa) - 28. toukokuuta 2011 kello 07.15
• Karvianjoen vesistö
  | kuvateksti = Noormarkunjoki on Karvianjoen vesistön kolmesta <br>suuhaarasta eteläisin. ...isista bifurkaatioistaan eli vesistön kahtaallevirtauksista, joskin näistä osa on vesistöjärjestelyjen myötä kadonnut
  2 KiB (296 sanaa) - 22. heinäkuuta 2010 kello 09.19
• Karvianjoki
  ...isista bifurkaatioistaan eli vesistön kahtaallevirtauksista, joskin näistä osa on vesistöjärjestelyjen myötä hävinnyt.
  4 KiB (601 sanaa) - 29. marraskuuta 2011 kello 17.51
• Neiturin kanava
  ...leen]] ja [[Konnevesi (järvi)|Konneveden]] yhdistävä [[kanava]]. Kanava on osa Keiteleen ja [[Iisvesi (järvi)|Iisveden]] välistä reittiä, joka rakenne Kanavareitti kulkee Kymijoen vesistön eri tasoilla sijaitsevien latvavesien poikki. Neiturin ja Kerkonkosken kana
  2 KiB (238 sanaa) - 23. huhtikuuta 2010 kello 22.15
• Puro
  Vesilaki määrittelee puroksi virtaavan veden vesistön, jossa ei voi kulkea soutamalla ja jonka virtaama on pienempi kuin kaksi ku
  2 KiB (313 sanaa) - 31. tammikuuta 2010 kello 16.21
• Karppi
  ...ri maanosan munkkien toimesta. Altaissa viljellyt karpit olivat oleellinen osa keskiajan ruokakulttuuria varsinkin paastonajalla. Nykyään karppia esiint Ravinnokseen karppi syö vesistön pohjasta kotiloita, simpukoita ja toukkia.
  5 KiB (658 sanaa) - 13. syyskuuta 2023 kello 05.44
• Purojen kunnostus
  '''[[puro|Purot]]''' ovat vesistön uomia, jotka ovat pienempiä kuin [[joki|joet]]. Puroiksi luokitellaan myö ...ovat tärkeitä [[vesistö|vesistön]] osia, sillä niiden tila vaikuttaa koko vesistön veden laatuun ja ne tasaavat [[virtaama|virtaaman]] vaihteluja.
  6 KiB (809 sanaa) - 28. kesäkuuta 2010 kello 10.16
• Säyne pp2
  ...erestä niitä nousee suistoihin, jokiin ja hyvinkin pieniin puroihin, mutta osa säyneistä myös kutee meren ruovikkoisilla lahtialueilla. Kutupaikkoja on
  5 KiB (644 sanaa) - 18. lokakuuta 2023 kello 00.24
• Kuhan vetouistelu
  ...pohjaa. Kirkasvesistöisissä järvissä kutupaikat löytyvät usein sameimmista vesistön osista, jossa suot, tai ojitukset samentavat vesistöä humuksellaan. <br/> ...ookkaiden ahventen ajoja, sillä näiden ajojen takana voi olla kuhakin, eli osa vieheistä kannattaa painottaa pinnan lähettyville päiväsaikanakin, jos
  10 KiB (1 440 sanaa) - 27. toukokuuta 2011 kello 08.01
• Kymijoki
  ...en, Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella. Joki alkaa Kymijoen vesistön pääjärvestä [[Päijänne|Päijänteestä]] ja laskee [[Suomenlahti|Suom ...olan keskusta sijaitsee kohdassa, jossa [[Jyrängönvirta]]-niminen Kymijoen osa alkaa Ruotsalaisesta. [[Mäntyharjun reitti]] laskee [[Lintukymi (joki)|Lin
  10 KiB (1 173 sanaa) - 20. helmikuuta 2011 kello 16.32
• Hauki
  ...nsastumaan liikaa. Useissa lähteissä on mainittu, että petokalojen osuuden vesistön koko kalakannasta tulisi olla noin 30–40 %:n luokkaa, jotta tasapaino sä Hauet ovat paikkauskollisia kaloja – on sanottu, että suurin osa hauista elää koko elämänsä synnyinpaikkansa "näköpiirissä", usein v
  9 KiB (1 204 sanaa) - 17. huhtikuuta 2024 kello 13.47
• Taimenen perhokalastus
  ...olla järvitaimen tai meritaimen. Taimenen väri ja kuviointi vaihtelee eri vesistön mukaan. Järvitaimen liikkuu järven ja virran välillä ravinnon takia, se ...arkuuden takia. Päivällä taimenen perhokalastus miellyttävää, koska suurin osa perhokalastajista jättävät kalastamatta. Taimenen aktiivisuuteen vaikutt
  15 KiB (1 998 sanaa) - 18. elokuuta 2014 kello 13.01
• Päijänne
  Päijänne oli viimeisen jääkauden jälkeen osa Yoldiamerta ja myöhemmin [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] lahti. Maankohoa ...läänistä, ja Päijänteen pohjoisosa tuli kuulumaan uuteen lääniin. Sen eteläosa kuului edelleen Hämeen ja Mikkelien lääneihin vuoden 1997 lääniuudistu
  12 KiB (1 569 sanaa) - 26. maaliskuuta 2013 kello 15.26
• Rapukantojen hoito
  ...ä voidaan virkistysravustuksen ohella harjoittaa myös elinkeinoravustusta. Osa rannoista voidaan varata ranta-asukkaiden ja virkistysravustuksen tarpeisii Vesistön soveltuvuutta ravuille ja rapujen lisääntymisen onnistumista voidaan arvi
  10 KiB (1 302 sanaa) - 30. lokakuuta 2011 kello 08.15
• Järviankeriaan kalastus
  ...ille tyypillistä. Koukku tulisi kiinnittää niin, että mahdollisimman suuri osa siitä on peitossa, ja että koukunkärki näkyisi. ...levat yleensä päivät yli viiden metrin vedessä, mutta hämärän laskeuduttua osa niistä saattaa nousta matalaankin veteen ravinnon perässä. Alkuillasta t
  17 KiB (2 421 sanaa) - 8. kesäkuuta 2010 kello 20.39
• Verkkokalastus
  ...asetuksessa]]. Jos pyydykset voivat häiritä veneellä liikkumista tai muuta vesistön luvallista käyttöä, ne on varustettava selvillä merkeillä. Selviksi me * Muikku. Aluksi voidaan verkkoa puistella jolloin osa kaloista irtoaa esimerkiksi veneeseen. Loput nypitään.
  20 KiB (2 838 sanaa) - 17. toukokuuta 2010 kello 15.39
• Ahvenen kalastusopas
  ...ovat erilaisia ja tietynsuuntaisella tuulella voi olla erilainen vaikutus vesistön suunnasta riippuen. Ahvenen onginnassa valaistus on tärkeä seikka. Kesäi ja suurin osa järvestä on alle 5 metriä syvää.
  48 KiB (6 848 sanaa) - 27. elokuuta 2014 kello 11.12