http://kalassa.net/kalapedia/api.php?action=feedcontributions&user=Olli&feedformat=atomkalapedia - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-29T11:53:27ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.35.0http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Urbaaneista_ojista_taimenpuroja&diff=9718Urbaaneista ojista taimenpuroja2010-04-22T19:29:21Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
[[Tiedosto:Matapuro1iso.jpg|thumb|Taimenpuro ]]<br />
<br />
== Yleistä projektista ==<br />
<br />
<br />
Virtavesienhoitoyhtistys (VIRHO) on omalla hautomollaan tuottanut [[taimen]]en [[mäti]]ä jo vuodesta 1996 lähtien. Näitä poikasia on istutettu pääosin Vantaanjoen sivupuroihin, sekä muutamaan muuhunkin kohteeseen.<br />
<br />
Yhdessä istutuskohteessa, Longinojassa on todettu vuosien 2001-2002 <br />
syksyllä taimenten kutua. Harmittavasti vuoden 2001 kudusta ei syntynyt poikasia.<br />
Mahdollinen syy miksi poikasia ei onnistunut syntymään oli tulvien takia<br />
siirtynee soraikot jolloin soran sisällä olleet poikaset kuolivat. Toinen<br />
mahdollinen syy on veden laatu joka poikasten syntymävaiheessa<br />
ei saisi vaihdella.<br />
<br />
VEDEN LAATU JA VIRTAAMIEN VAIHTELU<br />
<br />
[[Puro]]jen veden tilaan vaikuttavat teollisuusalueiden ja kaupunkien suurten<br />
ulosmenoväylien sadevesiviemäreiden vedet ja tiesuolaus.<br />
Ravinnekuormituksen lisäksi sadevesiviemäri tuo ajoittain puroon öljyisiä<br />
likavesiä ja mm. koirien ulosteiden takia bakteeripitoisia vesiä.<br />
Roskat antavat purosta epäsiistin vaikutelman ja saavat ihmiset pitämään<br />
veden laatua todellisuutta huonompana. Katuviemäröintien ja suurten<br />
viemäröityjen alueiden takia virtausten vaihtelut ovat puroissa suuria.<br />
[[Tiedosto:Tane289pieni.jpg|center]]<br />
<br />
<br />
Istutukset Longinojaan aloitettiin vuonna 1998.<br />
Useissa puroissa luontaiseen kalakantaan kuuluu [[särki]], [[turpa]], [[salakka]], <br />
[[kolmipiikki]] [[hauki]] yms muut yleiset puroissa elelevät kalalajit. Longinojassa on<br />
tavattu lähes kaikki lapin tunturipurojen lajit, [[harjus]], [[lohi]] sekä [[taimen]].<br />
<br />
== Yleistä ==<br />
<br />
<br />
Talkoissa on tarkoitus kunnostaa kutupaikkoja sekä tehdä suojapaikkoja<br />
kaloille. Talkoissa ei käytetä raskaita koneita, vaan ahkeria<br />
"kauramoottoreita". Parhaimillaan talkoissa on ollut 15 henkeä. <br />
Levitimme syksyn 2002 talkoissa 13 tonnia soraa ja kivesimme ojaa noin <br />
100 metrin matkalta. Vuoden 2002 talkoot olivat kaksipäiväiset.<br />
<br />
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura (SKES) tarjosi talkoolaisille makkaraa, kanankoipia, leipiä sekä virvokkeita.<br />
<br />
<br />
== Suunnittelu ja toteutus ==<br />
<br />
<br />
Käsityönä tehdyillä kunnostuksilla vältetään ympäristön vaurioitumista paremmin kuin massiivisilla koneilla tehtävillä kunnostuksilla. Pienillä kohtella talkootyö on lähes ainoa mahdollisuus kunnostuksiin. Ennen kunnostusten aloittamista kannattaa tehdä selkeä suunnitelma ja selvittää kenen mailla kunnostukset tulevat tapahtumaan ja pyytää lupa maanomistajalta. Sen lisäksi kannattaa toimittaa suunnitelma maakunnan ympäristökeskukseen. Siellä arvioidaan, tarvitseeko töille hakea virallisempia lupia. Yleensä sellaisia ei puroilla tarvita.<br />
<br />
Kutupaikkojen tekoa:<br />
[[Tiedosto:Soralapiopieni.jpg|center]]<br />
Tyypillinen ongelma Etelä-Suomen puroilla on lohikalojen kutupaikoiksi <br />
sopivien soraikkojen puuttuminen. Tämän ongelman suurin syyllinen on<br />
liettyminen virran mukana kulkevan kiintoaineksen takia, tai sopivien<br />
soraikkojen puuttuminen. Vaikka syksyllä taimenet onnistuisivat kutemaan<br />
soraikoille voi keväällä soraikko olla peittynyt kiintoainekseen, jolloin<br />
poikaset tukehtuvat hapen puutteeseen jo ennen kuoriutumista.<br />
<br />
<br />
== Virheistä opitaan ==<br />
<br />
<br />
Longinojalla vuoden 2001 kunnostustalkoissa soran raekoko oli 8-16mm ja suurin osa huuhtoutui tulvien mukana pois. V. 2002 talkoissa levitetyn soran koko oli 18-33mm jonka pitäisi pysyä kovemmassakin virrassa paikoillaan. Isompirakeinen soraikko ei mene tukkoon niin helposti kuin pienirakeinen. Kiveämistä (kuva: kiveämistä) Uomasta aikoinaan pois nostettuja kiviä kammetaan ojaan kalojen suojaksi. Kiveämisellä saadaan aikaan luonnonmukaisempi uoma, piilopaikkoja kalojen poikasille ja niiden ravintoeläimille sekä tasataan virtausvaihteluja. Virtauksen muutoksella tehostetaan luonnon omia kunnostustoimia. Virtauksen vaikutus alkaa syömään uomaa syvemmäksi sekä kaivamaan suojapaikkoja penkkojen alle. Luonnontilainen taimenpuro on yleensä kapea ja syvä. Tyypilliset kaupunkiojat on aikoinaan perattu mataliksi ja leveiksi, jonka seurauksena osmankäämit, kaislat ja muut vesikasvit ovat vallanneet ne. Longinojan alaosa on tyypillinen esimerkki tällaisesta uomasta.<br />
<br />
Tulevissa talkoissa koitamme saada uusia alueita kunnostettua<br />
luonnonmukaisempaan tilaan. Vuosina 2001 ja 2002 tehtyihin alueisiin ei<br />
kosketa vaan annetaan soraikkojen stabiloitua paikoilleen odottamaan seuraavia kutupareja. Teemme suisteita puuaineksesta sekä kivistä. Näin saadaan uoma ajan myötä taipumaan mutkille, ja syöpymään syvemmäksi ja kapeammaksi.<br />
<br />
<br />
== Yhteenveto ==<br />
<br />
[[Tiedosto:Koekalastuspieni1.jpg|center]]<br />
Vuoden 98 istukkaat ovat pärjäilleet ja kasvaneet hyvin, Longinojalla on viimeisen kahden vuoden aikana havaittu taimenten kutevan. Poikasien syntymisestä ei tosin olla saatu todisteita. Seuranta jatkuu vuosittain ja toivotaan että poikasia onnistuu syntymään ja luonnonkierto saadaan käyntiin. Tulevaisuus tulee näyttämään kuinka suureksi voidaan purojen luonnontuotanto saada kasvamaan.<br />
<br />
<br />
== Lisätietoa projektista voi kysyä ==<br />
<br />
<br />
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuorisojaoksen vetäjältä:<br />
<br />
Juha Salonen<br />
<br />
Email:taimentiimi@skes.org<br />
<br />
Gsm:050-5949998<br />
<br />
Lisätietoja www.skes.org<br />
<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Purotaimen]]<br />
* [[Taimen]]<br />
<br />
[[luokka:projektit]] [[luokka:artikkelit]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Siika&diff=8936Siika2010-04-06T16:24:09Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>'''Siika''' (''Coregonus lavaretus'') on pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosissa elävä parvikala. Suomessa esiintyy luonnonvaraisesti viittä eri siikamuotoa, joita on joskus pidetty erillisinä [[laji|lajeina]]. Puhutaan pohjasiiasta, karisiiasta, vaellussiiasta, järvisiiasta ja planktonsiiasta. Lisäksi Suomeen on istutettu Siperiasta tuotua [[peledsiika]]a (''Coregonus peled''), joka on selvästi eri lajia kuin muut Suomen siiat. Pohjois-Lapin järvissä tavattavista "kääpiöityneistä" siikamuodoista käytetään myös nimeä reeska ja rääpys. Kookkaiksi kasvavista merikutuisista siioista on käytetty myös nimeä saaristosiika.<br />
<br />
== Koko ja ulkonäkö ==<br />
<br />
Siialla on hopeanväriset kyljet ja harmaat evät. Lisäksi sillä on selkäevän ja pyrstöevän välissä <br />
lohikaloille ominainen rasvaevä. Siian pää ja suu ovat pienehköt muuhun ruumiiseen nähden. Pieni siika saattaa muistuttaa ulkonäöltään erehdyttävästi [[muikku]]a. <br />
<br />
Ulkonäöltään eri siikamuodot ovat lähellä toisiaan ja ruumiinrakenteen erot ovat pieniä. Eri muotojen erottelussa käytetään perustana etummaisten kiduskaarien siivilähampaiden lukumäärää. Siivilähampaiden lukumäärä vaihtelee lajista riippuen alle 20:stä yli 40:een. <br />
<br />
Pohjasiialla siivilähampaiden lukumäärä on keskimäärin 20. Karisiialla siivilähampaita on 24–28 ja vaellussiialla noin 30 ja järvisiialla siivilähampaita on keskimäärin 42.<br />
<br />
Eri siikamuotojen kasvunopeus vaihtelee suuresti. Nopeakasvuisin muoto on vaellussiika, joka 7-vuotiaana on noin 50&nbsp;cm:n mittainen ja painaa noin 1&nbsp;kg. Eräissä Lapin järvissä elävät siikamuodot kasvavat erittäin hitaasti ja ovat 6-vuotiaina vain noin 15&nbsp;cm pitkiä ja alle 30 gramman painoisia.<br />
<br />
[[Inarijärvi|Inarijärvessä]] elävää kääpiöitynyttä siikaa, joka on hieman [[muikku]]a suurempi, kutsutaan reeskaksi. Reeska on tärkeää ravintoa [[taimen]]elle, [[nieriä]]lle ja [[järvilohi|järvilohelle]].<br />
<br />
== Levinneisyys ==<br />
<br />
Yleisesti siikaa tavataan Pohjois-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Siian eteläisimmät esiintymisalueet Euroopassa ovat [[Alpit|Alpeilla]] ja [[Karpaatit|Karpaateilla]]. Suomessa siika on levinnyt koko maahan. Tosin siikaa ei saata olla jokaisessa sisäveden järvessä.<br />
<br />
== Elinympäristö ==<br />
<br />
Eri lajien elinympäristöt ja -tavat eroavat toisistaan. Siika viihtyy puhtaissa, kylmissä ja hapekkaissa vesissä. <!--, mutta murtovesissä kuten Itämerestä ja Suomen Lahdesta.--><br />
<br />
== Ravinto ==<br />
<br />
Poikasiässä siika syö [[plankton|eläinplanktonia]]. Harvasiivilähampaiset muodot siirtyvät kasvaessaan syömään kalanpoikasia ja pohjaeläimiä kuten surviaisentoukkia, hankajalkaisia, vesikirppuja, kotiloita ja simpukoita. Myös pienet kalat kelpaavat ravinnoksi siialle. Tiheäsiivilähampaiset muodot kuten järvi- ja planktonsiika syövät koko ikänsä pääasiassa planktonravintoa. Mikäli muikkuja on paljon, järvi- ja planktonsiiat joutuvat kamppailemaan tehokkaampien muikkujen kanssa eläinplanktonista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/siika/ | Nimeke = RKTL - Siika | Julkaisija = Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos | Kieli = Suomi}}</ref> Siiat saattavat syödä myös oman lajin sekä muiden kalojen mätiä.<br />
<br />
== Lisääntyminen ==<br />
<br />
Sukukypsyyden siika saavuttaa keskimäärin 4–5-vuotiaana. Siika kutee syksyllä. Kutu ajoittuu syyskuusta joulukuuhun, kun vesi on 2–5 asteista. Vaellus-, plankton- ja pohjasiika kutevat jokiin, kun taas meressä elävä karisiika puolestaan kutee ulkokareilla. Järvisiika kutee järvessä rantojen lähettyvillä. Kutu tapahtuu 0,5–4 metrin syvyydessä, hiekka- ja sorapohjaisilla alueilla. Kutiessaan naaras ja koiras ovat kyljekkäin laskien mädin veteen. Kun siiat ovat kuteneet, ne jäävät vähäksi aikaa kutupaikoille syöden näkyviin jäänyttä kutua. Poikaset kuoriutuvat keväällä jäiden lähdön aikoihin.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Siian uistattelu]]<br />
* [[Siian pilkintä]]<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/siika/ RKTL Kala-atlas: Siika]<br />
<br />
[[Luokka:Lohikalat]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kylm%C3%A4savustus&diff=8888Kylmäsavustus2010-04-05T11:05:18Z<p>Olli: /* Aiheesta muualla */</p>
<hr />
<div>'''Kylmäsavustus''' on menetelmä [[kala]]n tai [[liha]]n säilöntään. Säilymistä edistävät savun ainesosaset, kuivuminen, matala lämpötila (alle 30 celsiusastetta) ja suolat (esimerkiksi merisuola). Tehdasmaisesti prosessi tehdään tunneissa, muutoin päivissä tai jopa viikoissa. <br />
<br />
Esikäsittelynä kala perataan, suomustetaan (nahka jää pitämään filettä koossa), fileoidaan, poistetaan ruodot, puhdistetaan ja suolataan. Paksummat kappaleet tarvitsevat pitemmän kypsymisajan.<br />
<br />
Liha tai kala laitetaan savustusastiaan tai -kaappiin. Savua johdetaan tai kehitetään tilassa. Samalla päästetään ulos kosteaa ilmaa.<br />
<br />
Prosessi ei tuhoa eikä muuta ravintoaineita paljoakaan. Samoin säilyvät bakteerit ja loiset, joten raaka-aineen on oltava puhdasta ja sopivaa. Lopputuotteen säilytystä ja käyttöohjeita on myös noudatettava. <br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
* http://www.vrvk.net/ajankohtaista/KALANKYLMASAVUSTUS.doc<br />
* [http://www.flavonia.fi/data.php?sivu=bradley&alasivu=savustus Ohjeita kylmäsavustukseen]<br />
<br />
[[Luokka:Ruoanlaittotekniikat]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=V%C3%A4rikoukku&diff=8408Värikoukku2010-03-27T15:57:50Z<p>Olli: Ak: Uusi sivu: Erilaisia itsetehtyjä värikoukkuja '''Värikoukku''' on koukku, johon on liimattu värikäs pallo kiinni. Värikoukulla pilkittäessä ei ta…</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Yhteiskuva.JPG|300px|thumb|Erilaisia itsetehtyjä värikoukkuja]]<br />
<br />
'''Värikoukku''' on koukku, johon on liimattu värikäs pallo kiinni. Värikoukulla pilkittäessä ei tarvita syöttiä, vaan pilkki on pidettävä liikkeessä.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Värikoukun valmistus]]<br />
*[[Värikoukkupilkintä]]<br />
*http://www.kalakerho.net/Pilkinta_tekniikka.htm<br />
<br />
==Lähteet==<br />
*[[Värikoukun valmistus]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=V%C3%A4rikoukun_teko&diff=8407Värikoukun teko2010-03-27T15:51:54Z<p>Olli: Ak: Ohjaus sivulle Värikoukun valmistus</p>
<hr />
<div>#ohjaus [[Värikoukun valmistus]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Rantaneula&diff=8161Rantaneula2010-03-19T20:28:54Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
[[tiedosto:rantaneula.jpg|300px|thumb]]<br />
<br />
'''Rantanuoliainen''' (''Cobitis taenia'') eli '''rantaneula''' on kala, joka elää hitaasti virtaavissa tai seisovissa hiekkapohjaisissa vesissä. Se hakee ruokansa pohjan hiekasta.<br />
Rantanuoliainen on aktiivinen öisin ja on päivisin piilossa kivien alla tai pohjaan kaivautuneena.<br />
<br />
Rantanuoliainen kasvaa 8-12 cm:n pituiseksi. Väriltään se on ruskean kirjava. Kyljissä on tummien täplien muodostamia rivejä. Rantanuoliaisen silmästä kuonoon kulkee tumma juova. Rantanuoliaisella on pienet viiksisäikeet ja sen poskissa on piikit, jotka kala voi nostaa pystyyn.<br />
<br />
Suomessa rantanuoliainen on hyvin harvinainen. Sitä on tavattu rannikkovesissä Kotkan ympäristössä ja muutamassa Kaakkois-Suomen itään laskevassa pikkujoessa. Ulkonäöltään samantapainen [[kivennuoliainen]] on huomattavasti yleisempi. <br />
<br />
<br />
[[luokka:rantaneulat]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Luukalat&diff=8012Luukalat2010-03-16T17:01:35Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Luukalat''' (''Osteichthyes'') on suurin [[kala|kalojen]] yläluokka, siihen kuuluu yli 27&nbsp;000 nykyisin elävää tunnettua lajia. Luukaloilla on yhteinen esi-isä maalla elävien selkärankaisten kanssa. Suurin osa luukaloista kuuluu [[viuhkaeväiset|viuhkaeväisiin]].<br />
<br />
Ennen luukalat oli oma luokkansa, mutta nykyään se on nostettu yläluokaksi ja sen entiset alaluokat ovat korotettu luokiksi (''[[varsieväiset]]'' ja ''[[viuhkaeväiset]]'').<br />
<br />
Suurin osa luukaloista on suomupeitteisiä ja niiden kidusten suojana on [[kiduskansi]] (''operculum''). Niiden selkäranka on luuta. Luukaloilla on keskenään melko samankaltaiset pään luut, hampaat ja alaleukaluuhun liittyvä alaleukaluu. Silmää tukee neljä pientä luuta, tosin tämä ominaisuus on muuttunut uudemmilla lajeilla. Aivokotelo, ''neurocranium'', jakaantuu kahteen osaan. Luukaloilla on [[uimarakko|ilmarakko]] tai [[keuhkot]].<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kalat]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=X-Rap_Shad&diff=8011X-Rap Shad2010-03-16T16:53:43Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
[[X-Rap Shad]] on [[Rapala]]n [[X-Rap|X-Rapin]] ja [[Shad Rap|Shad Rapin]] yhdistelmä: siinä on X-Rapin muovirunko ja heittopituutta lisäävä painonsiirtojärjestelmä sekä Shad Rapin rungon muoto ja uintiliike.<br />
[[Tiedosto:X-Rap Shad P.jpg|300px|thumb|left|X-Rap Shad värissä P]] [[Tiedosto:X-Rap Shad Shallow CLN.jpg|300px|thumb|left|X-Rap Shad Shallow värissä CLN]]<br />
Vieheestä on kaksi kokoa: 6cm/9g, jonka uintisyvyys on [http://www.kalapedia.fi/index.php?title=Heittokalastus heittokalastuksessa] 1,5m ja uistelussa 2,5m ja 8cm/14g, jonka uintisyvyys on heittokalastuksessa 2m ja uistelussa 3,3m. Molemmista koista on myös matalammalla uiva X-Rap Shad Shallow -malli. Pienemmän koon uintisyvyys on heittokalastuksessa 0,6m ja uistelussa 2,1m ja isomman juuri sama.<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://www.normark.fi/index.php?page=12&cid=6&pid=801 Maahantuojan sivut (perusmalli)] ja [http://www.normark.fi/index.php?page=12&cid=6&pid=1041 Shallow]<br />
*[http://www.rapalaworld.com/lure.php?s=aWQ9NTUmc2l2dT1sdXJlcyZ0eXBlPTImcD0xJmg9MW9oY1hmaFI%3D Valmistajan sivut (perusmalli)] ja [http://www.rapalaworld.com/lure.php?s=aWQ9NTImc2l2dT1sdXJlcyZ0eXBlPTEmcD0xJmg9M04xQVFIbHQ%3D Shallow]<br />
<br />
{{tynkä/Viehe}}<br />
<br />
[[Luokka:Rapalan vieheet]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=S%C3%A4rki_pp1&diff=8010Särki pp12010-03-16T16:51:32Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
{{Propilkki 1:n kalalajit}}<br />
'''Särjillä''' on yleensä hankalaa menestyä kisoissa, koska ne ovat pieniä. Lisäksi [[särkibugi]]n takia pelaajien särjistä yli puolet tuntuu irtoavan. Tämä ei vaikuta kuitenkaan tietokonepelaajiin. Monesti särkiä tavataan suurissa parvissa. Niiden tartutus voi olla vaikeaa, koska särki ensin maistelee syöttiä, toisin kuin muut lajit. Särjen maistellessa syöttiä, vavan kärki nykii armottomasti, joten vastanykäyksen hetki on hankala ajoittaa. Särkiä kannattaa yrittää pystypilkillä, sekä morrilla. Tasapainopilkillä ei niitä saa.<br />
<br />
[[luokka:propilkki 1:n kalalajit]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=K%C3%B6hni%C3%B6nj%C3%A4rvi&diff=8009Köhniönjärvi2010-03-16T16:50:50Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>'''Köhniönjärvi''' on kapea, pitkä, saareton, pieni ja tummavetinen [[järvi]] Keski-Suomessa, Jyväskylässä. Pituutta löytyy 1- 1,5km <br />
verran.<br />
Järveen laskee Mäyräoja Mustalammesta ja pieni nimetön toinen [[puro]]. Järvi laskee Jyväsjärveen. Järven lähellä sijaitseva Köhniön asuinalue on saanut nimensä järven mukaan.<br />
<br />
Vaikka järvi on hyvin pieni, sen syvin kohta on kumminkin noin 18 metriä syvä.<br />
<br />
{{tynkä/Vesialue}}<br />
<br />
== Lähde ==<br />
[http://fi.wikipedia.org Wikipedia]<br />
[[luokka:suomen järvet]]<br />
[[luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Talvihauen_t%C3%A4kykalastus&diff=8008Talvihauen täkykalastus2010-03-16T16:48:33Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>Keväinen jääkalastukseni painottuu lähes poikkeuksetta [[hauki|hauen]] koukkupyyntiin sekä siihen tarvittavien [[syötti]]en hankintaan [[pilkintä|pilkillä]], [[katiska]]lla tai verkolla. Parhaimmillaan hauen täkypyynti on hauskaa, aktiivista ja ennen kaikkea tuottoisaa! <br />
<br />
Mitä myöhäisempi kevät on, sen aktiivisemmin hauet liikkuvat valon määrän lisääntyessä sekä jääpeitteen ohentuessa. Myös lähentyvä kutu vaikuttaa asiaan. Aion nyt esitellä lyhyesti oman tekniikkani hauen talviseen koukkupyyntiin. Suosittelen tätä tekniikkaa erityisesti nuorille, aloittaville hauenkalastajille, joilla on intoa muttei välttämättä vielä tietotaitoa eikä budjettia.<br />
<br />
Urani koukkukalastajana alkoi noin kymmenen vuotta sitten, kymmenkesäisenä kalamiehenalkuna. Olin ollut mukana ukin kanssa [[iskukoukku|iskukoukuilla]], lukenut alan lehdistä talvikalastuksesta ja olihan minulla jo muutaman vuoden kokemus pilkkimisestä. Alusta asti ajatus iskukoukkujen heikkoudesta ja kolmihaarojen paremmuudesta on leimannut mun kalastusuraa, enkä siltä tieltä aio poiketa. Kahdessa kolmihaarakoukussa kala säilyy pitkän aikaa hengissä, houkuttelevampana ja syötti pääsee uimaan luonnollisemmin. Iskukoukku tappaa syötin lähes poikkeuksetta liian nopeasti.<br />
<br />
Yksinkertaiseen pyydykseen ei tarvitse ostaa kuin [[kolmihaarakoukku]]ja ja [[kalastajanlanka]]a. Jään päälle jää vain avannon halkaisijaa tuplasti pidempi karahka, saunaklapi tai rantapusikosta vesuroitu paju käyvät vallan mainiosti. Jos keppi on lyhyempi kuin tuplasti avannon leveys, on olemassa riski että kala tempoessaan narun päässä saa vedettyä kepin avannosta. Tiheällä tarkastusvälillä hauki ei ehdi järsiä lankaa poikki, mutta mahdollinen peruke estää tämänkin mahdollisuuden. Tiheällä tarkoitan kuitenkin todella tiheää, jo parissa tunnissa hauki ehtii saada pahaa vahinkoa aikaan paljaalle kalastajanlangalle. Varsin hyvä tekniikka on koko päivän viettäminen jäällä, haukikoukkuja katsastaen ja uusia täkyjä onkien. Parhaana päivänä ei ehdi onkia uusia täkyjä sitä mukaan kuin niitä menee. <br />
<br />
[[Tiedosto:dscn7908e.jpg|thumb|400px|left|Ylemmässä on paljas kalastajanlanka. Alemmassa on koukkujen välissä on lisäksi pätkä Monni-kevlarlankaa.]] [[Tiedosto:dscn7917.jpg|thumb|400px|center|Täkykalan koukutus. Koukut on syytä suunnata kalan pyrstöä kohti, koska hauki nielee saaliskalansa pää edellä.]]<br />
<br />
<br />
<br />
Koukku on olennaisin osa pyydystä. Se ratkaisee syöttikalan uinnin luonnollisuuden sekä saaliskalan tartutuksen ja kiinnipysyvyyden. Toimivin eli paras hintalaatusuhde on mun käytössä ollut VMC:n O´Shaugnessyssä (~20€ / 100kpl). Lisäksi raudan värisinä ne eivät välkehdi turhaan (jos sillä nyt jotain väliä on, ainakin omissa uskomuksissa.) Olen pitänyt perukkeessa kahta koukkua, ylempää syöttikalan selkäevän kohdalla ja etukoukkua syöttikalan poskipielessä. O´Shaugnessyt ruostuvat melko helposti mutta huolellisella kuivauksella sekä pelkässä järvikalastuksessa koukku kestää kyllä kolmekin talvea. Riippuen tietysti käytön määrästä. Koukulla muuten ei ole niin suurta väliä, kunhan se on terävä. Mitä pienempi koukku, sen helpommin hauki hyväksyy koukutetun syötin.<br />
<br />
<br />
<br />
'''Valaistuksen teoriaa'''<br />
<br />
Valaistuksen suhteen talvi on hyvinkin erilainen kuin kesä. Talvella jää ja lumi estävät valon pääsyn yhtä syvälle kuin kesällä. Toisaalta hyvinkin vähäinen valon määrä riittää näkemiseen. Kuunvalo on noin 0,0003% kirkkaasta auringonvalosta, mutta kuunvalossa näkee silti lukea ja tehdä paljon muuta. Näinollen kala ei tarvitse paljoa valoa erottaakseen syötin.<br />
[[Tiedosto:valoisuuspohjaan_3.png|right|thumb|200px|Valon määrä vähenee ja veden lämpötila lähestyy 4°C syvyyden kasvaessa.]]<br />
Kala näkee erinomaisesti kaiken kirkkaana hohtavaa jäänpintaa vasten, toisin sanoen alapuolelta. Mikäli kala joutuu katsomaan syöttiä muutoin kuin jäätä vasten liian syvässä (valo ei riitä objektin erottamiseen), se joutuu toimimaan vain kylkiviiva-aistinsa perusteella. Hauki ottaa huomattavasti paremmin syöttiin minkä se voi nähdä. Näinollen kalastussyvyyttä ja paikkaa harkitessa tulee ottaa huomioon valon määrä kussakin syvyydessä. Näkösyvyys tarkoittaa sitä syvyyttä, milloin ihmissilmä ei enää näe valkoista, pohjaa kohti laskettavaa levyä. Kala näkee syötin karkeasti noin kaksi kertaa näkösyvyyden mitan syvyydessä.<br />
<br />
Vesi on lämpimintä pohjassa ja kylmintä aivan jään alla. Tilanne ei ole aivan näin mustavalkoinen ensijäillä ja viimeisillä jäillä, jolloin koko vesimassa on enemmän samanlämpöinen pinnasta pohjaan. Kalat kuitenkin pyrkivät elämään lämpimämmässä pohjavedessä tai valon ulottuvuuden rajoilla (2 x näkösyvyys) saalistuksen kannalta. Siis ne kalat, mitkä käyttävät pääasiassa näköaistiaan saalistuksessa. Tämä kannattaa luonnollisesti huomioida pyynnissä. <br />
<br />
Kevätpainotteisessa kalastuksessa kirpeät pakkasyöt eivät jäädytä avantoa umpeen. Kovalla pakkasella avannon päälle tulisi kuitenkin potkia reilusti lunta jäätymisen estämiseksi, koukut on huomattavasti helpompi tarkistaa lumen alta kuin kairaamalla uusi reikä viereen tai hakkaamalla vanha auki.<br />
<br />
Kuuden tuuman kaira on melkein ehdoton täkykalastuksessa, vaarallisesti elävät voivat tyytyä nelituumaiseen. Kokemuksesta voin kertoa, että se mörkö jysähtää juuri silloin kun sitä vähiten odottaa. Hämmästys voi olla suuri kun kala lopulta nousee avannon paremmalle puolelle.. <br />
<br />
Haukipaikkoja etsiessä kannattaa keskittyä siihen perinteiseen listaan; virtapaikat, poikkeavat pohjanmuodot, matalikoiden reunat, ruovikoiden kärjet ja muut "tavalliset paikat". Ei kai kenelläkään ole antaa mitään metrimittaista sijaintia mistä haukia löytyisi, tai vaikka tietäisi niin harva antaa tarkat koordinaatit omalle huippupaikalleen. Pohjanmuotojen ja kasvillisuuden omatoiminen tulkitseminen ja sitä kautta onnistuminen antavat ainakin allekirjoittaneelle paljon suuremman tyydytyksen ja onnistumisen elämyksiä.<br />
<br />
Pyydyskapulan ympärille tulisi jättää ylimääräistä lankaa isompaa haukea varten. Iso hauki tarvitsee tilaa syöksyille ja liian lyhyt lanka saattaa aiheuttaa koukkujen oikenemisen liian kovan vedon seurauksena. Langan pituutta kannattaa harkita myös vallitsevien kasvillisuus- & pohjaolosuhteiden takia. Hauki kieputtaa itsensä mielellään järviruokoihin kaislikon reunassa, jos piuhaa on liikaa.<br />
<br />
Mielestäni elävä syöttikala on ehdottomasti paras ja lajeista suosin [[särki|särkeä]]. Miksei hauki tietysti ottaisi mihin tahansa sen ruokavalioon kuuluvaan saaliskalaan mutta kannattaa miettiä järven kalakantaa. Hauki ottaa yleensä herkimmin siihen saaliskalaan mitä on eniten tarjolla. Kovalla syönnillä syöttikaloja menee enemmän kuin niitä ehtii onkia, ja jos sattuu saamaan ylimääräisiä syöttejä niitä varten tulisi pitää kala-astiaa mukana jäällä. Monta kertaa yksi ja sama hauki käy syömässä samasta pyydyksestä syöttikalan ja jää kytikselle aivan lähelle, silloin on tärkeää saada uusi syötti koukkuun mahdollisimman nopeasti. Usein jäällä menee koko päivä uusia syöttejä pilkkiessä sekä syötittäessä koukkuja.<br />
<br />
Edellä kuvattu käyttämäni tekniikka perustuu nuoren kalastajan resursseihin; taloudelliseen sekä tietotaidolliseen rajallisuuteen. Yksinkertaisen version (kapula, 7m lanka, 2 koukkua) rakentamiseen kuluu rahaa noin 75 senttiä. Peruke tuo lisähintaa 70 senttiä / pyydys. Eli 20 tavallista pyydystä maksaisi noin 14 euroa, perukkeet toisivat saman verran lisähintaa. Toimelias nuori kykenee myös tekemään pientä bisnestä ruodottomien haukifileiden kanssa sukulaisten sekä naapurien kanssa, joten kuluja saa kuritettua reilustikin ellei pääse jopa plussalle.<br />
<br />
Haukea ei suinkaan saa eikä kannata repiä, vaan sitä on vedettävä varovasti narusta lähemmäs avantoa. Kun kalan koon on saanut arvioitua avannon alla voi sitä alkaa varovasti ujuttamaan reikään. Isomman mörön ollessa kyseessä varovaiset liikkeet ovat tarpeen, ja jos edes hauen leuka mahdu avannon alapäästä sisään putkeen niin tuuralle tulee töitä. Siinä vaiheessa hauki on parasta saada mahdollisimman kauas avannon suusta sekä varoa visusti lyömästä naruun. Kala on helpointa nostaa kuiville joko nostokoukulla tai pienemmät hauet niskasta. C&R-kaloja on käsiteltävä erityisellä varovaisuudella ja nostettava avannosta mieluiten niskasta, irroitettava koukut pihdeillä sekä päästettävä takaisin pää edellä.<br />
<br />
<br />
== Videot ==<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
{{#ev:youtube|oGdB-gGaxko|400}}<br />
<br />
{{#ev:youtube|DkqrkFBN7_A|400}}<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Tiedosto:dscn7702.jpg|left]] [[Tiedosto:dscn7056.jpg|center]]<br />
[[Tiedosto:6600b.jpg|left]] [[Tiedosto:dscn7162u.jpg|center]]<br />
<br />
<br />
<br />
== Lähteet: ==<br />
<br />
Pilkkikalastus - Jahnukainen, Hikipää, Jansson. Weilin&Göös 1982.<br />
<br />
Mikäli aihe kiinnostaa ja kysyttävää löytyy tästä tekniikasta niin yv:llä saa kiinni!<br />
<br />
Teksti:Perca<br />
<br />
<br />
[[luokka:Muut kalastuslajit]] [[luokka:artikkelit]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kymmenpiikki&diff=8007Kymmenpiikki2010-03-16T16:45:25Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Kymmenpiikki''' (''Pungitius pungitius'') on pieni [[kala]], jonka selässä saattaa olla kymmenen erillistä piikkiä, mutta useimmiten niitä on yhdeksän; vaihtelu 7:n ja 12:n välillä on yleistä. Kymmenpiikki käyttää ravinnokseen lähinnä [[eläinplankton]]ia ja pieniä pohjaeläimiä. Se suosii elinympäristönään rehevämpää kasvillisuutta ja sietää myös vähähappisempaa vettä kuin [[kolmipiikki]]. Kymmenpiikkinaaras laskee kudun kasvillisuuden sekaan rakennettuun pesän, ja koiras jää vartioimaan [[kutu]]a.<br />
<br />
[[luokka:piikkikalat]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ahti&diff=8006Ahti2010-03-16T16:38:34Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{Lähteetön}}<br />
Kalevalamittaisessa suomalais-karjalaisessa kansanrunoudessa '''Ahti''' on rikkaaksi kuvattu soturihahmo, johon liittyy yleensä epiteetti "Saarelainen". Hän esiintyy muun muassa ''Ahdin ja Kyllikin runoksi'' tai ''Valaksi'' kutsutussa hajonneessa runossa, jota muun muassa Martti Haavio ja Matti Kuusi ovat yrittäneet rekonstruoida hajanaisten säetoisintojen perusteella. Kalevalaa koostaessaan Elias Lönnrot sulautti Ahti-runot osaksi Lemminkäinen|Lemminkäisen hahmoa.<br />
<br />
[[Kalastus]]loitsuissa esiintyvä "ahti", jolta anotaan kaloja, ei viittaa kalojen hallitsijaksi ymmärrettyyn olentoon. Sana tarkoittaa tässä yhteydessä alun perin aluetta, jolle pyydykset on laskettu.<br />
<br />
Ahdin ymmärtäminen Poseidonin tyyppiseksi merenjumalaksi on suhteellisen nuorta perua, eikä tällaisella hahmolla ole pohjaa suomalaisessa kansanrunoudessa tai uskomusperinteessä. Tämän käsityksen mukaisesti merestä kuitenkin käytetään joskus nimitystä "Ahdin valtakunta."<br />
<br />
==Ahti populaarikulttuurissa==<br />
*Suomalaisella metalliyhtyeellä Ensiferumilla on kappale nimeltä "Ahti". Se esiintyy levyllä Victory Songs.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Suomalaiset jumalat ja taruolennot]]<br />
[[Luokka:Kalevalan henkilöt]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Siian_soutu-uistelu&diff=8005Siian soutu-uistelu2010-03-16T16:36:40Z<p>Olli: Ak: Ohjaus sivulle Siian uistattelu</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Siian uistattelu]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Silokampela&diff=7953Silokampela2010-03-14T19:07:57Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
[[tiedosto:silokampela.jpg|thumb]]<br />
<br />
'''Silokampela''' (''Scophthalmus rhombus'') on litteä, soikeanmuotoinen [[kala]], jonka silmät ovat vasemmalla kyljellä. Kala havaittiin Suomen vesillä ensimmäisen kerran heinäkuussa 2008.<br />
<br />
== Ulkonäkö ja koko ==<br />
Silokampela voi kasvaa Atlantissa 70&nbsp;cm pitkäksi, Itämeressä harvoin yli 35&nbsp;cm. Sen pohjaväri on vaalean vihertävänruskea, ja sitä kirjovat tummemmat pilkut. Sukulainen [[piikkikampela]] on pyöreämpi ja sen pinta on piikkikyhmyjen peitossa. <br />
<br />
== Levinneisyys ja elinympäristö==<br />
Silokampelaa tavataan Atlantilla Norjasta Marokkoon, sekä Itämeren länsi- ja eteläosissa, satunnaisesti pohjoisempanakin. Silokampela ei voi lisääntyä Suomen rannikon murtovedessä, sillä mäti tarvitsee kehittyessään suolaisempaa vettä.<br />
<br />
Silokampela elää yleensä lähellä hiekkaista merenpohjaa.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
[[luokka:piikkikampelat]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Neiturin_kanava&diff=7952Neiturin kanava2010-03-14T19:07:40Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Neiturin kanava''' on 980 metriä pitkä, [[Keitele (järvi)|Keiteleen]] ja [[Konnevesi (järvi)|Konneveden]] yhdistävä [[kanava]]. Kanava on osa Keiteleen ja [[Iisvesi (järvi)|Iisveden]] välistä reittiä, joka rakennettiin vuosina 1918-1927. Reitillä on lisäksi [[Kiesimän kanava]] ja [[Kerkonkosken kanava]].<br />
<br />
Kanavan putouskorkeus on 4,00-4,30 metriä, sulun hyötypituus on 35,0 metriä, leveys 7,5 metriä ja suurin aluksen syväys 2,4 metriä. Sulku on itsepalvelukäytössä. Kanavan ylittää seututie 659.<br />
<br />
Neiturin, Kiesimän ja Kerkonkosken kanavilla käytettiin kokonaan uutta tekniikkaa: Sulkuportit rakennettiin puun sijaan teräksestä, jolloin aiemmin käytettyä periaatetta, jonka mukaan yhdellä sulkukammiolla voidaan nostaa veden tasoa enintään kolme metriä, ei enää tarvinnut noudattaa. Sulut rakennettiinkin yksikammioisiksi. Vettä ei johdeta sulkukammioon eikä siitä pois sulkuporteissa olevien avattavien luukkujen kautta, vaan sivumuureissa olevan putkiston kautta. Tätä tekniikkaa käytettäessä sulkukammion vesi ei aaltoile eikä sulun pituussuuntaista virtausta synny. Veden korkeuden muutos myös tapahtuu selvästi nopeammin kuin luukkuperiaatteella toimivissa kanavissa. Samaa periaateratkaisua sovellettiin myöhemmin [[Saimaan kanava|Saimaan kanavan]] suursuluissa.<br />
<br />
Kanavareitti kulkee Kymijoen vesistön eri tasoilla sijaitsevien latvavesien poikki. Neiturin ja Kerkonkosken kanavat ovatkin poikkeuksellisia: Kohti latvavesiä kuljettaessa näillä kanavilla laskeudutaan alemmas. Keiteleen pinnan korkeus on noin 99,5 metriä merenpinnan yläpuolella ja Konneveden noin 95,4 metriä.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[Merenkulkulaitos]]: [http://www.fma.fi/vapaa_aikaan/kanavat/kanavat.php?page=kanavat_neituri Neiturin kanava]<br />
* Nordens alla kanaler: [http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/neiturf.html Neiturin kanava] <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:Suomen kanavat]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=P%C3%A4ij%C3%A4nne&diff=7951Päijänne2010-03-14T19:05:29Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
{| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0<br />
| style="background:#8fabb9; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" | '''Päijänne'''<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | [[Tiedosto:Päijänne.png|thumb|Näkymä Kärkisten sillalta]]<br />
|-<br />
! style="background:#c3ced3; font-size: 120%; border-top: 1px solid #aaaaaa; border-bottom: 1px solid #aaaaaa; padding: 0 5px 0 5px;" | Päijänne<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''pinta-ala''': 1 080,63 km²<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Pinnankorkeus''': 78,2 m<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Pituus''': 119 km<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Rantaviiva''': 650 km<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Suurin syvyys''': 95,3 m <br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Keskisyvyys''': 16,2 m<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Tilavuus''': 18 km³<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Laskujoki''': Kymijoki<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Virtaus''': 240 m³/s<br />
|-<br />
|}<br />
<br />
'''Päijänne''' (aikaisemmin ruotsiksi ''Päjäne'') on [[Kymijoen vesistö]]n [[pääjärvi]] ja Suomen toiseksi suurin [[järvi]]. Se sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntien alueella. Päijänteen laskujoki [[Kymijoki]] virtaa [[Suomenlahti|Suomenlahteen]].<br />
<br />
<googlemap lat="61.501871" lon="25.39974" type=map><br />
61.501871, 25.39974, Päijänne. Zoomaa kauemmaksi nähdäksesi koko järven.<br />
</googlemap><br />
<br />
<br />
== Maantiede ==<br />
<br />
Päijänteen pinta-ala on 1&nbsp;080 km². Pituutta järvellä on 119 km ja suurin leveys on noin 30 km. Päijänteen suurimpia selkiä ovat keskiosan Tehinselkä ja Judinsalonselkä, eteläosan [[Asikkalanselkä]] ja pohjoisosan Vanhanselkä ja [[Ristinselkä]]. Suomen sisävesien syvin kohta (95,3 m) sijaitsee Ristinselällä Toivakan kunnassa Rappukallion edustalla. Syvänne on merkitty Päijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä. Päijänteen keskisyvyys on 16,2 metriä. Suuria saaria ovat muun muassa [[Virmailansaari]], [[Salonsaari]], [[Judinsalo]], [[Onkisalo]], [[Paatsalo]], [[Muuratsalo]], [[Haukkasalo]] ja [[Vuoritsalo]], ja kaikkiaan saaria on 1886 kappaletta.<br />
<br />
Päijänteen pohjoisosaan virtaavat Saarijärven, Viitasaaren ja Rautalammin reittien vedet, lännestä Jämsän reitti, idästä Sysmän reitti ja etelästä [[Vesijärvi]] Vääksynjoen kautta. Päijänne laskee eteläosistaan [[Kalkkisten koski|Kalkkisten koskea]] Kymijokeen ja edelleen Suomenlahteen. Päijänteen vesi vaihtuu virtauksen ansiosta kerran 2,5 vuodessa. Päijänteen vedenkorkeus vaihtelee vuoden mittaan keskimäärin 60 senttiä, keskimääräinen vedenkorkeus on 78,2 m. Alimmillaan se on niin sanotun kevätkuopan aikaan huhtikuussa ja korkeimmillaan juhannuksen tienoilla.<br />
<br />
Päijänne ulottuu Päijät-Hämeessä Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän kuntien alueelle ja Keski-Suomessa Kuhmoisten, Jämsän, Joutsan, Luhangan, Muuramen ja Jyväskylän kuntien alueelle.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Päijänne oli viimeisen jääkauden jälkeen osa Yoldiamerta ja myöhemmin [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] lahti. Maankohoamisen seurauksena se kuroutui erilliseksi järveksi noin 6&nbsp;500 eaa. Päijänteen vedet virtasivat alun perin pohjoiseen Hinkuan- ja [[Kalajoki (joki)|Kalajoen]] kautta [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]]. Päijänne ja [[Saimaa]] olivat laajimmillaan samaa järveä. Maankohoamisen ollessa voimakkaampaa pohjoisessa vedet mursivat uuden reitin etelään [[Salpausselät|Salpausselkien]] läpi [[Vuohijärvi|Vuohijärven]] ja [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärven]] kautta Kymijokeen noin 4&nbsp;900 eaa. Nykyinen Päijänteen purkautumisreitti etelään puhkesi noin 1&nbsp;000 eaa. Konniveden eteläpäästä toisen Salpausselän läpi, liittyen vanhaan uomaan Pyhäjärvessä. 1830-luvulla Päijänteen pintaa [[järvenlasku|laskettiin]] noin 120 cm perkaamalla Kalkkistenkoskea. Vuonna 1899 esiintyneen tulvan jälkeen esitettiin uutta järvenlaskua. Sitä ei toteutettu. Sen sijaan alettiin suunnitella Päijänteen pinnan säännöstelyä, joka toteutuikin vuonna 1964.<br />
<br />
Vuosina 1831-1960 Päijänne oli Hämeen ja Mikkelin läänien rajalla lukuun ottamatta aivan pohjoisinta osaa, joka kuului Vaasan lääniin. Vuonna 1960 perustettiin Keski-Suomen lääni, johon liitettiin alueita näistä molemmista sekä myös Vaasan läänistä, ja Päijänteen pohjoisosa tuli kuulumaan uuteen lääniin. Sen eteläosa kuului edelleen Hämeen ja Mikkelien lääneihin vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka, jossa Keski-Suomen lääni liitettiin uuteen Länsi-Suomen lääniin ja Hämeen ja Mikkelin lääneihin kuuluneet osat Päijännettä uuteen Etelä-Suomen lääniin.<br />
<br />
== Kansallispuisto ==<br />
Päijänteen eteläosassa sijaitsee Padasjoen, [[Asikkala]]n ja Sysmän kuntien alueelle jakaantuva [[Päijänteen kansallispuisto]]. Kansallispuiston ydinalue on [[Kelvenne|Kelventeen]] etelä-pohjoissuuntainen, 8 kilometriä pitkä ja 50–800 metriä leveä harjusaari. Kelventeen suojaisat laguunilahdet ovat suosittuja veneilykohteita.<br />
<br />
== Kanavat ==<br />
Päijänteestä on kanavayhteyksiä vuonna 1993 valmistunutta Keiteleen kanavaa pitkin pohjoiseen [[Keitele]]elle, vuonna 1871 käyttöön otettua Vääksyn kanavaa pitkin etelään Lahden [[Vesijärvi|Vesijärvelle]] sekä vuonna 1878 valmistunutta Kalkkisten kanavaa pitkin [[Asikkalanselkä|Asikkalanselältä]] [[Ruotsalainen (järvi)|Ruotsalainen]]-järven Hopeaselälle. [[Kalkkinen|Kalkkisiin]] rakennettiin täysin uusi kanava vuonna 1964. <br />
<br />
Kymijoen vesistön yhdistämistä uudella kanavalla mereen on suunniteltu pitkään, mutta toistaiseksi hankkeet eivät ole edenneet. Vaihtoehtoina on yhdistäminen Keiteleen kautta niin sanottua Savon kanavaa tai Päijänteen eteläpäästä niin sanottua Mäntyharjun kanavaa Saimaaseen, josta yhteys merelle jatkuisi [[Saimaan kanava]]n kautta. Kolmas vaihtoehto olisi Päijänteen yhdistäminen suoraan Suomenlahteen kanavoimalla Kymijoki.<br />
<br />
== Veneily ==<br />
Päijänne on suosittu veneilykohde: yhtenäistä vesireittiä pääsee Lahden edustalta [[Vesijärvi|Vesijärveltä]] aina Pohjoiseen Keski-Suomeen Viitasaarelle ja Savoon [[Pielavesi|Pielavedelle]] saakka. Vesireitin pituus Lahdesta Pielavedelle on noin 120 meripeninkulmaa.<br />
<br />
Suomen suurimpiin veneilytapahtumiin kuuluva Päijännepurjehdus purjehditaan joka heinäkuussa järven päästä päähän. Reitti kulkee Padasjoelta Jyväskylään, lähtö tapahtuu vuorovuosin (parittomina vuosina) etelästä Padasjoella tai pohjoisesta (parillisina vuosina) Jyväskylän Säynätsalon edustalta. Päijännepurjehdukseen osallistuu noin 180 kölivenettä ja lähes tuhat purjehtijaa vuosittain.<br />
<br />
== Veden laatu ==<br />
<br />
Päijänteen veden laatu on hyvä, Jämsän eteläpuolella erinomainen. Teollisuuden jätevesikuormitus oli suurimmillaan vuosina 1960–1985, jonka jälkeen veden laatu on parantunut. Pohjoisella Päijänteellä veden laatuun ovat vaikuttaneet Äänekosken teollisuus, Lievestuoreen sulfiittiselluloosatehdas sekä Kankaan paperitehdas Jyväskylässä, keskisellä Päijänteellä Jämsänjokilaakson teollisuus. Erityisen paljon Päijänteen veden laatu kohentui 1980-luvun puolivälin jälkeen Metsä-Botnian silloisille sellutehtaille asetettujen tiukkojen päästörajoitusten astuttua voimaan Äänekoskella. <br />
<br />
Lupakäytännön tiukkenemisessa oli merkittävä osuus [[Päijänne puhtaaksi]] -kansalaisliikkeellä, mikä keräsi 140&nbsp;000 nimen adressin teollisuuden jätevesien tehokkaamman käsittelyn puolesta. Nimilistat luovutettiin sisäministeri Matti Ahteelle vuonna 1983. Korkein hallinto-oikeus vahvisti siihen saakka ennätysmäisen ankarat päästörajoitukset vuonna 1985. Pääkaupunkiseudun juomavesi johdetaan Päijänteen eteläpäässä sijaitsevan Asikkalan edustalta Päijännetunnelia pitkin Vantaalle [[Silvolan tekojärvi|Silvolan tekojärveen]].<br />
<br />
==Nimi==<br />
Päijänteen nimi kuuluu oletettavasti Suomen vanhimpiin paikannimiin. Eräät muutkin todennäköisesti vanhimpiin kuuluvat paikannimet ovat tärkeiden vesistöjen nimiä, kuten Imatra, [[Saimaa]] ja [[Keitele (järvi)|Keitele]]. Vesistöt ovatkin olleet erityisen tärkeitä muinaisajan ihmisille. Suuret vesistöt ja vesitiet ovat laaja-alaisia ja tunnettuja maanmerkkejä, joiden nimet eivät helpolla muutu. Päijänteen nimen alkuperää ei tunneta, mutta sen ja edellä mainittujen suurten vesistöjen nimitysten alkuperää on pohdittu paljon. Eri käsitysten mukaan ne voisivat olla suomesta tai saamelaiskielistä, tai näiden yhteisestä kivikautisesta kantamuodosta "kantasuomalaisesta" kielestä, tai jopa alueella mahdollisesti ennen suomensukuisia kieliä puhutusta hypoteettisesta kielestä.<br />
<br />
Erään arvelun mukaan päijänne voisi juontua ''päijätä''-verbistä, joka merkitsee varoittamista. Tällöin nimi voisi olla peräisin ehkä 1000-luvun tienoilta, kun karjalaiset hyökkäilivät Hämeeseen, ja käyttivät usein Päijänteenkin vesistöä. Paikalliset olisivat tehneet merkkitulten ketjun, jonka avulla tieto [[vainolainen|vainolaisista]] olisi kantautunut Päijänteen perukoiden asutuskeskuksiin jo ennen vihollislaivaston ilmestymistä näköpiiriin. Päijänteen rannalla sijaitseva 192 metriä korkea saari [[Päijätsalo]] olisi voinut olla merkittävin tähystys- ja varoituspaikka. Päijätsalon hyvät näköalat yli järven ovat edelleen tunnetut, ja siellä on nykyisin näköalatorni. Teoria tuntuu{{kenen mukaan}} kuitenkin epäuskottavalta, sillä päijätä-verbiä ei ole tavattu kuin Pohjois-Karjalan Kiteellä. <br />
<br />
Erään mielikuvituksellisen selitysmallin mukaan Päijänteen nimi olisi kehittynyt sanasta "pääjänne", eli siis tärkein jänne. Tämä liittyisi Päijänteen pitkän selän erityiseen merkitykseen kulkureittinä, josta haarautuu useita lahtia, joiden pohjukassa on ollut asutusta, ja jonka molemmista päistä pääsee jokia pitkin muihin vesistöihin. Jos nimen alkuperä olisi tämä, nimen syntymän ajankohtaa ei voitaisi selvittää, sillä sanat pää ja jänne ovat hyvin vanhoja, ja ne tunnettiin jo "kantasuomalaisessa" kielimuodossa. Alkuosa voisi tulla myös aurinkoa tarkoittavasta sanasta "päivä". Nimen selitystä mietittäessä on huomioitava, että Keski-Suomessa on useita pieniä Päijänne nimisiä lampiakin. Tosin nekin olivat aikanaan Suur-Päijänteen alla.<br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Luettelo Suomen järvistä]]<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ksu.htm Päijänteen vedenkorkeuden seuranta]<br />
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=48455&lan=FI Suomen järvet]<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]<br />
[[Luokka:Suomen järvet]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Pieni_S%C3%A4rkinen&diff=7950Pieni Särkinen2010-03-14T18:57:10Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:PieniSärkiInfo.jpg|thumb|300px|]]<br />
[[Kuva:PieniSärkiKartta.jpg|thumb|300px|]]<br />
{{Propilkki 2:n vesistöt}}<br />
<br />
<br />
'''Pieni Särkinen''' on keskisuomessa sijaitseva pienehkö järvi. Vesi on varsin tummaa, sekä matalaa. Vesikasvillisuuttakin esiintyy melko paljon. Vedenlaatu on kuitenkin suhteellisen hyvä, sillä särkikalojen kutu onnistuu siinä hyvin.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Pääasiallinen saalis on [[Särki pp2|särki]], jota saadaan varsin runsaasti. Myös muita särkikalalajeja tavataan, tosin niitä ei esiinny yhtä runsaslukuisesti, kuin särkiä. Järvestä saadaan myös [[ahven pp2|ahventa]], mutta ne ovat pieniä.[[hauki pp2|Haukiakin]] saadaan ajoittain, mutta ne ovat vaikeita pyydystettäviä, koska niillä ei ole pulaa ravinnosta.<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[Särki pp2|Särki]], [[ahven pp2|ahven]], [[hauki pp2|hauki]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[sorva pp2|sorva]], [[pasuri pp2|pasuri]], [[sulkava pp2|sulkava]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Sorva&diff=7949Sorva2010-03-14T18:55:26Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
[[tiedosto:sorva.jpg|thumb]]<br />
<br />
'''Sorva''' (''Scardinius erythrophthalmus'') on Euroopassa ja Keski-Aasiassa esiintyvä kala. Sorva muistuttaa ulkonäöltään [[särki|särkeä]], mutta sillä on punaiset evät ja keltaiset silmät ja on särkeä leveämpi, lisäksi aikuisten yksilöiden kyljissä on kuparinruskeaa sävyä. Sitä kutsutaan myös "punakontiksi" evien värin takia. Sorva kasvaa 15–25 cm:n pituiseksi. Se elää makeassa vedessä ja murtovedessä, erityisesti matalissa ja ruovikkoisissa lahdissa. Se on kaikkiruokainen ja syö erilaisten pohjaeläinten lisäksi vesikasveja. Sorva kutee toukokuun lopussa tai kesäkuussa. Suomessa sen levinneisyysalue ulottuu noin Tampereen korkeudelle.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
{{Viitteet}}<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*{{FishBase|Scardinius|erythrophthalmus}}<br />
<br />
[[Luokka:Särkikalat]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Rapu&diff=7948Rapu2010-03-14T18:54:37Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Rapu''' on kymmenjalkaisten lahkoon kuuluva äyriäinen. Rapuihin luetaan sisävesissä elävät Astacidea-osalahkon heimot.<br />
<br />
<br />
== Levinneisyys ==<br />
Sisävesien rapuja tunnetaan yhteensä yli 600 lajia. Ne jaetaan kolmeen eri heimoon.<br />
<br />
Parastacidae-heimon rapuja tavataan eteläisillä mantereilla ja saarilla, jotka aikanaan olivat osa Gondwana-supermannerta - Australiassa, Uudessa Seelannissa, Etelä-Amerikassa ja Madagaskarilla. Astacidae-heimo esiintyy Euroopassa sekä Pohjois-Amerikan länsirannikolla. Cambaridae taas esiintyy Astacidaen kanssa limittäin, itäisessä Pohjois-Amerikassa sekä Itä-Aasiassa. Lajirunsaus on keskittynyt Yhdysvaltain kaakkoisosaan (yli 300 lajia) sekä Australiaan (noin 100 lajia). Rapujen lähisukulaisia mereltä ovat hummerit.<br />
<br />
== Rakenne ==<br />
Ravun ruumiissa on kolme osaa. Pää, keskiruumis ja takaruumis eli pyrstö. Sillä on kymmenen jalkaa, joista neljä takimmaista ovat kävelyraajoja, ja etummaisin muodostaa monikäyttöiset sakset. Päässä on kaksi paria tuntosarvia, ja ulokkeiden päässä olevat verkkosilmät. Takaruumis koostuu kuudesta jaokkeesta ja on notkea, sen perässä on pyrstöevä. Rapua peittää kitiinikuori, joka pitää sen kasassa sen osia ja suojaa sisäelimiä. Kuoren paksuus kasvaa ravun vanhetessa. Rapu vaihtaa kuorensa jos se käy liian pieneksi. Rapu tunkee kuorestaan ulos ja syö kuoren. Siitä se saa rakennusaineita uuden kuoren kovettamiseen. Jos ravulta on taistelussa katkennut raaja, niin kuorenvaihdon yhteydessä tilalle kasvaa vähitellen uusi raaja. Uusi kuori on alussa pehmoinen ja rapu on silloin petojen armoilla. Siksi rapu piiloutuu koloonsa pariksi viikoksi odottamaan kuoren kovettumista.<br />
<br />
== Elintapoja ==<br />
Rapu syö kasveja ja pohjan pieneläimiä, sekä toisinaan heikkoja lajikumppaneitaan. Kaloja rapu ei syö kovin usein, koska se ei saa niitä kiinni. Lisääntyessään rapunaaras kantaa mätiä (muutamia satoja mätimunia) pyrstönsä alla, kunnes mäti on hautunut kuoriutumiskykyiseksi. Tämä vie Suomessa 8-9 kuukautta. Poikaset kuoriutuvat alkukesällä. Ravuilla ei ole toukkavaihetta. Kuoriutunut rapu muistuttaa jo aikuista rapua.<br />
<br />
== Suomen rapulajit ==<br />
Suomessa rapulajeja on tavattu kaksi. Jokirapu (Astacus astacus) sekä itäinen kapeasaksirapu (Astacus leptodactylus). Istutusten myötä on meille asettunut myös rapukannalle tuhoisaa [[rapurutto|rapuruttoa]] jotenkuten kestävä pohjoisamerikkalainen täplärapu (Pacifastacus leniusculus).<br />
<br />
[[luokka:muut luontokappaleet]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Mela&diff=7947Mela2010-03-14T18:51:41Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Mela''' on lyhyt, leveälapainen [[airo]], jota käytetään useimmiten kahdella kädellä. Melassa ei ole [[hankain]]ta kuten airossa, vaan meloja toimii tukipisteenä. [[Kajakki|Kajakissa]] lapa on melan molemmissa päissä, kanadalaiskanootin melassa vain toisessa päässä.<br />
<br />
<br />
== Kanadalaiskanootin mela ==<br />
Kanadalaiskanootin, ns intiaanikanootin tai yleisnimeltään [[kanootti|kanootin]] mela voi olla monen mallinen ja kokoinen. Pituus on tyypillisesti 1-2 metriä, josta lavan osuus on 20-80cm. Lavan leveys on yleensä 10-20cm.<br />
<br />
Jokaisella mallilla on omat erityisominaisuutensa. Myös käytetyt materiaalit vaihtelevat. Useimmiten mela valmistetaan kokonaan puusta tai liimapuusta, mutta varsi voi olla myös esimerkiksi alumiinia, lasi- tai hiilikuitukomposiittiä tai muovia. Lapamateriaaleja liimapuun lisäksi ovat vaneri, muovi ja kevyet komposiittimateriaalit.<br />
<br />
Melontaote on noin hartian levyinen. Toisella kädellä otetaan kiinni melan päässä olevasta kahvasta, joka mahdollistaa myös melan lavan kääntämisen rannetta kääntämällä ja alemmalla kädellä otetaan kiinni melan varresta. Otetta leventämällä melomiseen saadaan enemmän voimaa.<br />
<br />
Melottaessa lapa upotetaan veteen, jonka jälkeen melaa liikutetaan voimakkaasti kanootin perää kohti sellaisessa asennossa, että lavan ja veden välinen vastus on mahdollisimman suuri. Lavan kulmaa muuttamalla kanoottia voi myös hieman ohjata. Uutta melontaliikettä varten mela joko nostetaan ilmaan tai kuljetetaan lapa käännettynä takaisin eteen. Usein kanootti alkaa kaartaa, jolloin melojan tulee joko muuttaa lapakulmaa, käyttää melaa [[peräsin|peräsimenä]] tai vaihtaa melontapuolta.<br />
<br />
Kanoottimela soveltuu myös soutuveneessä käytettäväksi. Tällöin meloja istuu yleensä veneen perässä. Meloja voi joko auttaa soutajaa melomalla veneelle lisää vauhtia, ohjata venettä käyttämällä melaa peräsimenä tai meloa yksin, jolloin soutaja voi levätä tai vaikka kokea [[katiska]]n tai [[kalaverkko|kalaverkon]].<br />
<br />
Pitkää melaa voi käyttää matalassa vedessä myös sauvomiseen.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
*[[Airo]]<br />
<br />
[[Luokka:Melonta]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kylkiviiva-aisti&diff=7946Kylkiviiva-aisti2010-03-14T18:42:20Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Kylkiviiva-aisti''' on [[kala|kalojen]] aisti, jonka avulla ne hahmottavat vedessä olevia ja liikkuvia esineitä ja asioita. Se perustuu kalan kyljessä oleviin soluihin jotka tuntevat veden välittämiä paineaaltoja. <br />
<br />
Ihmisen aisteista se vastaa kuulon ja tuntoaistin yhdistelmää. Sen avulla kala pystyy hahmottamaan kolmiulotteisia asioita.<br />
<br />
[[Tiedosto:sarjen_kylkiviiva.jpg]]<br />
<br />
''Särjen kylkiviivaa''<br />
<br />
[[Luokka:Kalojen anatomia]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Thunder_Core_Dawg&diff=7901Thunder Core Dawg2010-03-13T19:06:59Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Thunder Core Dawg''' on todella erikoinen vesiliskoa jäljittelevä [[hybridiviehe]], jonka pinnan alla on hologrammipinnoitettu muovirunko. Sen uintiliikettä voi muokata vaihtelemalla mahakoukkujen paikkaa ja määrää. Suomen vesillä sitä voi kokeilla lähinnä [[hauki|hauen]] kalastuksessa.<br />
<br />
Siitä on kaksi kokoa:<br />
*13cm/19g<br />
*23cm/62g<br />
Molempien kokojen luontainen maksimiuintisyvyys on 1,2m, mutta untisyvyyttä voi säädellä upottamisilla.<br />
[[Tiedosto:Thunder Core Dawg.jpg|300px|thumb|left|Thunder Core Dawg värissä SMAR]]<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://www.normark.fi/index.php?page=12&cid=91&pid=361 Maahantuojan sivut]<br />
*[http://www.stormlures.com/products/luresdetail.cfm?modelName=thundercore_dawg&freshorsalt=Fresh&type=hybrid_lures Valmistajan sivut]<br />
<br />
{{Tynkä/Viehe}}<br />
[[Luokka:Stormin vieheet]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Thunder_Core_Dawg&diff=7900Thunder Core Dawg2010-03-13T19:04:21Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Thunder Core Dawg''' on todella erikoinen vesiliskoa jäljittelevä hybridi[[viehe]], jonka pinnan alla on hologrammipinnoitettu muovirunko. Sen uintiliikettä voi muokata vaihtelemalla mahakoukkujan paikkaa ja määrää. Suomen vesillä sitä voi kokeilla lähinnä [[hauki|hauen]] kalastuksessa.<br />
<br />
Siitä on kaksi kokoa:<br />
*13cm/19g<br />
*23cm/62g<br />
Molempien kokojen luontainen maksimiuintisyvyys on 1,2m, mutta untisyvyyttä voi säädellä upottamisilla.<br />
[[Tiedosto:Thunder Core Dawg.jpg|300px|thumb|left|Thunder Core Dawg värissä SMAR]]<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://www.normark.fi/index.php?page=12&cid=91&pid=361 Maahantuojan sivut]<br />
*[http://www.stormlures.com/products/luresdetail.cfm?modelName=thundercore_dawg&freshorsalt=Fresh&type=hybrid_lures Valmistajan sivut]<br />
<br />
{{Tynkä/Viehe}}<br />
[[Luokka:Stormin vieheet]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Vaappu-uistin&diff=7899Vaappu-uistin2010-03-13T19:01:20Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Vaappu-uistin''' muistuttaa uistimista eniten kalaa. Se soveltuu muun muassa [[hauki|hauen]], [[ahven]]en, [[kuha]]n ja [[lohi]]kalojen pyyntiin.<br />
<br />
==Tekniset ominaisuudet==<br />
<br />
===Materiaali===<br />
<br />
Aikaisemmin vaappu-uistimet tehtiin puusta, minkä vuoksi niitää kutsuttiin puukaloiksi. Vieläkin vaappu-uistimet valmistetan pääasiassa [[balsa]]sta, mutta myös muovisia on olemassa.<br />
<br />
===Uintisyvyys===<br />
<br />
Uidessaan hyvä vaappu syöksähtelee epäsäännöllisesti. Vaapun uintisyvyyden määrää vaapussa oleva muovinen tai metallinen eli [[uintilevy]], joka kasvattaa veden vastusta ja näin ikään kuin vetää vaapun sille ominaiseen uintisyvyyteen. [[Uintilevy]]jä on L:n muotoisia porraslevyjä, satulalevyjä, ja pitkää nokkaa muistuttavia syvännelevyjä, jotka voivat viedä vaappu-uistimen vaikka 3 metrin - 5 metrin syvyyteen tarvittaessa.<br />
<br />
Mitä pidempi levy on, sitä syvemmällä vaappu yleensä ui. Uintilistalla varustettuja ns. perusvaappuja on saatavissa ''floating-'' (kelluva), ''sinking-'' (uppoava) ja ''suspending-''mallisina (syvyytensä säilyttävä).<br />
<br />
==Pintavaappu-uistimet ja jerkit==<br />
<br />
Vaapuiksi lukeutuvat myös pintakalvossa uivat, muun muassa [[hauki|hauelle]] ja [[taimen]]elle suunnatut pintavaaput sekä erityisesti hauelle tarkoitetut [[jerkki]]vaaput. Näissä uudemmissa vaapputyypeissä on harvemmin [[uintilevy]]ä, mikä saattaa vaatia kalastajalta jonkinlaista uittamistyyliä vaapun uinnin aikaansaamiseksi. Näitä vieheitä ei siis kelata suoraan kuten muita viehetyyppejä, vaan uintiliike luodaan vavan nykäyksillä tai kelausrytmin muutoksin. <br />
<br />
Hauen jerkkikalastus alkoi yleistyä Suomessa vuosien 2003 – 2004 vaiheilla, ja on nykyään varsin suosittua varsinkin etelärannikollamme. Pikkuhiljaa jerkkaus on saanut suosiota myös sisävesillä. Haukijerkit ovat usein varsin kookkaita, pituudeltaan noin 10 – 20 -senttisiä ja painoltaan noin 30 – 150 -grammaisia.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Lippauistin]]<br />
* [[Lusikkauistin]]<br />
* [[Jerkki]]<br />
* [[Jigi]]<br />
* [[Pilkki]]<br />
* [[Perho]]<br />
[[Luokka:Vieheet]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Koski&diff=7898Koski2010-03-13T19:01:01Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Koski''' on vesiväylän virtapaikka, joka on yleensä myös kivikkoinen. Erotuksena [[vesiputous|vesiputoukseen]], koskessa vesi virtaa uoman pohjaa pitkin eikä putoa vapaasti. Koski alkaa ''niskalta'' ja päättyy usein ''[[Suvanto|suvantoon]]''. Näiden paikkojen korkeusero on kosken korkeus. Veneellä laskemattomat jyrkkäputouksiset kosket ovat [[köngäs (koski)|könkäitä]].<br />
<br />
Vapaana virtaavia koskia on Suomessa etenkin [[Kainuu]]ssa, ja yksi tunnetuimmista on [[Oulankajoki|Oulankajoen]] [[Kiutaköngäs]], mutta suurin [[Tornio|Torniossa]], Kukkolan kylässä sijaitseva [[Kukkolankoski]]. 1800-luvulla Suomessa koskien ympärille syntyi [[rautaruukki|ruukki]]yhteisöjä, koska niistä saatiin teollisuudessa tarvittavaa vesivoimaa. Myös [[Vesimylly|mylly]]t rakennettiin koskien äärelle. <br />
<br />
== Koskiensuojelu ==<br />
Suomessa yksi intressiriitoja aiheuttaneista luonnonsuojelutoimista on ollut [[koskiensuojelulaki|koskiensuojeluohjelma]]. Koskia on nimittäin 1800- ja 1900-luvuilla padottu myllyjen ja sähkövoimalaitosten tarpeisiin sekä perattu uittojen tarpeisiin. Koskiensuojeluohjelmassa 1970-luvulta lähtien on pyritty säästämään patoamattomat ja perkaamattomat kosket luonnontilaisina, koska monen kalalajin – erityisesti lohikalojen – elämänkaaressa kosket ovat elintärkeitä.<br />
<br />
Myös koskien virkistyskäyttö aiheuttaa ristiriitaisia tarpeita. Kalojen ja kalastuksen tarpeisiin on ennallistettu aiemmin perattuja koskia lisäämällä niihin kiviä. Tämä vaikeuttaa melonnan harrastamista.<br />
<br />
== Harrastukset ==<br />
Melonnassa kosket luokitellaan niiden vaativuuden mukaan. I luokan koski on helpoin meloa läpi ja X luokan kosket luokitellaan mahdottomiksi meloa.<br />
<br />
[[Kalastus|Kalastuksessa]] kosket ovat hyviä [[perhokalastus|perhon]] ottipaikkoja, mutta vesien omistusolot ja suojelu asettavat koskikalastukselle rajoituksia.<br />
<br />
Tukkilaisperinteen ylläpidossa yksi taitolaji on koskenlasku. Se voidaan tehdä veneellä, mutta kuninkuuslajina on koskenlasku tukilla sestointa apuna käyttäen.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/omasto/rheikkin/kosket/kosket.htm Kuohuvia koskia ja komeita putouksia]<br />
* [http://www.teuva.fi/maisema/jokiva3b.htm Koskiluokitus]<br />
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=32&t=151&a=02692 YLE Elävä arkisto - Oulujoen vanha venereitti]<br />
<br />
[[luokka:kalapaikat]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ootto-onki&diff=7897Ootto-onki2010-03-13T18:59:56Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
[[tiedosto:ootto onki.jpg|right]]<br />
'''Ootto-ongeksi''' kutsutaan onkea, jolla ongitaan passiivisesti. Eli onki (useampiakin yleensä kerralla), heitetään pyyntiin, [[vapa]] asetetaan nojaamaan jotain vasten, ja sitten istutaan odottelemaan tärppiä. Ootto-onkea käytetään yleensä [[kirjolohi|kirjolohen]] pyynnissä. Syöttinä toimii useimmiten [[syöttitahna]]t, jotka puristetaan [[koukku|koukun]] (koko mieluiten 14-18) päälle pieneksi palloksi. [[Kela]]lta laitetaan [[siima]]a vapaaksi, jotta tärpin voi katsoa siimasta. Kun [[kala]] sitten tarraa, se saa vedettyä siimaa, samalla niellen [[syötti]]ä huomaamatta mitään. Kun kala on vienyt siimaa jonkun verran tehdään napakka vastanyky ja väsytys voi alkaa.<br />
<br />
[[luokka:passiivipyydykset]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kerponsaari&diff=7896Kerponsaari2010-03-13T18:58:08Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
[[tiedosto:kerppo.gif]]<br />
[[luokka:propilkki 1:n vesistöt]]<br />
{{Propilkki 1:n vesistöt}}<br />
== Lajisto ==<br />
[[Ahven pp1|ahven]], [[särki pp1|särki]], [[kiiski pp1|kiiski]], [[hauki pp1|hauki]], [[kirjolohi pp1|kirjolohi]]<br />
<br />
<br />
== Lyhyesti ==<br />
Kohtuuhyvä ahvenpaikka, mutta kilon ylitys on melko kova tulos. Joukossa on myös mahtiahvenia.<br />
<br />
<br />
== Kalapaikat ==<br />
Paras paikka on vasemmalla heti lähtörannan vieressä oleva lahti, josta tulee tavallisesti pientä ahventa. Saarien luota ylhäältä löytyy lähes aina jotain ja saarista vähän oikealta olen saanut yli 300 grammaiset. Alhaalta saaren luota löytyy myös tavallisesti ainakin yksittäisiä ahvenia ja joskus enemmänkin. Vasemmalta alhaalta selältä löytyy myös joskus ahventa ja särkiä. <br />
<br />
<br />
== Taktiikka ==<br />
Täällä voi löytää ahvenia lähes kaikkialta, joten vakioneuvo ahvenpilkinnässä, kairaa paljon, pätee täälläkin. Ahventen keskikoko on yleisesti varsin pientä, mutta välissä saattaa löytyä yksittäisiä körmyjäkin. Jo muutama tällainen voi nostaa sijoitusta monta pykälää. <br />
<br />
<br />
== Huomioitavaa ==<br />
Täällä on mahdollisuus yli 500 gramman ahveniin. Paikasta tosiaan löytyy kirjolohia, mutta ne ovat erittäin harvinaisia.</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kymijoki&diff=7895Kymijoki2010-03-13T18:55:25Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
[[tiedosto:kymijoki.jpg|thumb|300px|ymijoen Langinkoskenhaara Kotkassa]]<br />
<br />
'''Kymijoki''' (ruots. ''Kymmene älv'') on [[Kymijoen vesistö]]n [[laskujoki]] Suomessa. Se sijaitsee Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella. Joki alkaa Kymijoen vesistön pääjärvestä [[Päijänne|Päijänteestä]] ja laskee [[Suomenlahti|Suomenlahteen]] viitenä suuhaarana. Kymijoessa on monia vesivoimaloita ja ennen se oli tärkeä puutavaran kuljetusväylä. Sen varrella sijaitsevia kaupunkeja ovat Heinola, Kouvola ja joen suistoalueella sijaitseva Kotka. Kymijoessa on maailman saastunein tutkittu joen pohja.<br />
<br />
== Maantiede ==<br />
<br />
Päijänteen eteläosan Asikkalanselästä virtaavasta Kalkkisten koskista alkaa järvireitti, jonka suurimmat järvet ovat [[Ruotsalainen (järvi)|Ruotsalainen]], [[Konnivesi]] ja [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärvi]]. Heinolan keskusta sijaitsee kohdassa, jossa [[Jyrängönvirta]]-niminen Kymijoen osa alkaa Ruotsalaisesta. [[Mäntyharjun reitti]] laskee [[Lintukymi (joki)|Lintukymi]]-nimisenä Pyhäjärveen. <br />
<br />
Pyhäjärven jälkeen alkaa lähes järvetön osuus mereen. [[Valkealan reitti]] yhtyy jokeen [[Harjunjoki|Harjunjokena]] [[Kuusankoski|Kuusankosken]] ja Valkealan rajalla, jonka jälkeen on joen laajentuma Kuusaanlampi. Joki virtaa Kuusankosken taajaman läpi, jossa on puistomaisia rantoja. Ensimmäisen [[Salpausselät|Salpausselän]] jälkeen joen varrella ovat Korian, Myllykosken ja Inkeroisten taajamat. Joki virtaa tällä alueella pääasiassa peltojen keskellä. Myllykosken eteläpuolella jokeen virtaa idästä Sorsajoki. Anjalankosken padon alapuolella levenee [[Anjalanlahti|Anjalanlahden]] suvanto. Hurukselan kylässä joesta erkanee useita pieniä sivuhaaroja ja jokeen yhtyy toiselta puolelta Junkkarinjärvestä laskeva Juotjoki. Joen länsipuolella on joen laajentuma [[Muhjärvi]]. <br />
<br />
Ahvionkosken jälkeen seuraa alajuoksun ainoa asumaton alue Kouvolan (ent. Anjalankosken) ja Kotkan rajalla. Ahvionkosken alapuolella joesta erkanee länsipuolelle 20–30 metriä leveä Piuhanhaara, joka yhtyy takaisin jokeen Kultaankoskien alapuolella. Kultaankoskien jälkeen Kymijoessa on useita haaroja, joista joki jakautuu läntiseen Hirvikoskenhaaraan ja itäiseen Pernoonhaaraan. Nämä jokihaarat jakaantuvat edelleen viiteen mereen laskevaan suuhaaraan. Suuhaarasta riippuen Kymijoen pituus on 184–204 kilometriä.<br />
<br />
Hirvikoskenhaara virtaa [[Tammijärvi|Tammijärveen]], jonka pohjoispäähän virtaa Tallusjoki. Tammijärven eteläpuolella joki jakautuu edelleen useisiin haaroihin. Hevossaari erottaa Tammijärvestä Suvijärven ja Vuohijärven. Teutjärvestä virtaava Teutjoki yhtyy Kymijokeen Suvijärvessä. Mereen laskevat Ahvenkoskenhaara Ahvenkoskenlahteen Ruotsinpyhtään ja Pyhtään rajalla ja Pyhtäänhaara Purolanlahteen Pyhtäällä. <br />
<br />
Pernoonhaara jakautuu Kotkassa läntiseen Koivukosken- ja itäiseen Korkeakoskenhaaraan, joista Koivukoskenhaara edelleen Langinkosken- ja Huumanhaaraan. Luonnontilaisena Koivukoskenhaara oli virtaamaltaan suurempi, mutta nykyään suurin osa virtaamasta ohjataan Korkeakoskenhaaraan. Langinkoskenhaara laskee Keisarinsatamaan, Huumanhaara Huumanpohjaan ja Korkeakoskenhaara Sunilanlahteen.<br />
<br />
Kymijoen virtaama on yleensä suurin kevään lumensulamisjaksosta alkukesään. Keskivirtaamalla veden virtaus Pyhäjärvestä mereen kestää kolme vuorokautta. Joen keskisyvyys on 9,5 metriä. Susikosken alapuolelta on mitattu 27 metrin syvänne.<br />
== Luonto ==<br />
<br />
Kymijoki oli ennen Suomen etelärannikon merkittävin vaelluskalajoki. Vaelluskaloja nousi kaikkiin jokihaaroihin, mutta Korkeakoskenhaarassa [[Korkeakoski (Kotka)|Korkeakoski]] oli luonnollinen este nousulle. Muita jokihaaroja pitkin kalat nousivat Anjalankoskelle (Ankkapurhalle) saakka. Tärkeimmät vaelluskalat olivat [[lohi]], [[taimen]], [[siika]], [[nahkiainen]], [[ankerias]], [[vimpa]], [[toutain]] ja [[kuore]]. Patojen, perkausten ja teollisuuden jätevesien vuoksi vaelluskalakannat romahtivat ja hävisivät lähes kokonaan 1950-luvun alkuun mennessä. Vedenlaadun paraneminen, kalaportaiden rakentaminen ja kalanistutus ovat elvyttäneet kalakantoja. Merilohi nousee jokeen ja lisääntyy nykyisin taas luontaisesti. Kymijoen alkuperäinen oma lohikanta ei säilynyt ja lohenistutuksiin valittiin nevanlohi, joka oli maantieteellisesti lähin säilynyt kanta. <br />
<br />
==Historia==<br />
<br />
Päijänteen vedet virtasivat alun perin pohjoiseen, mutta maankohoamisen ollessa voimakkaampaa pohjoisessa ne mursivat uuden reitin etelään [[Salpausselät|Salpausselkien]] läpi [[Vuohijärvi|Vuohijärven]] ja Pyhäjärven kautta Kymijokeen noin 4&nbsp;900 eaa. Kymijoen osa ensimmäiseltä Salpausselältä mereen oli syntynyt jo aikaisemmin. Ennen [[Vuoksi|Vuoksen]] syntymistä noin 4&nbsp;000 eaa. myös [[Saimaa]]n vedet virtasivat Kymijokeen. Päijänteen nykyinen purkautumisreitti etelään puhkesi noin 1&nbsp;000 eaa. Konniveden eteläpäästä toisen Salpausselän läpi, liittyen vanhaan uomaan Pyhäjärvessä. Pieni [[Nummenjoki]] on ollut jääkauden jälkeen yksi Kymijoen suuhaaroista.<br />
<br />
Kymijoki toimi Ruotsin ja Venäjän rajajokena Turun rauhasta (1743) Haminan rauhaan (1809) saakka. Ruotsin puoli kuului hallinnollisesti Kymenkartanon ja Savon lääniin (myöhemmin jaettuna Kymenkartanon lääniksi sekä Savon ja Karjalan lääniksi) ja Venäjän puoli Viipurin kuvernementtiin eli Vanhaan Suomeen. Raja halkaisi Pyhtään pitäjän, jonka Ruotsin puolelle jääneestä alueesta muodostettiin Ruotsinpyhtään pitäjä.<br />
<br />
Uitto Kymijoessa loppui Kuusankosken ja meren välillä vuonna 1966 ja Kuusankosken yläpuolella vuonna 2002.<br />
<br />
==Joenpohjan saasteet==<br />
<br />
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen mukaan Kymijoen pohja on maailman saastunein tutkittu joen pohja. Pohjakerroksissa on erityisen runsaasti orgaanisia klooriyhdisteitä kuten dioksiineja ja furaaneja sekä elohopeaa. On arvioitu, että Kymijoen pohjassa on dioksiineja yhtä paljon kuin koko Suomenlahdella. Pahimmin saastunut alue on Kuusankosken ja Keltin välillä. Klooriyhdisteitä syntyi Kuusankoskella Kymin Osakeyhtiön Ky5-nimisen puun sinistymisenestoaineen valmistuksen sivutuotteina vuosina 1940-1984. Myrkyt ovat sitoutuneina pohjan sedimentteihin, eivätkä ne saastuta vettä ellei pohjaa pöyhitä. Tästä syystä joen pohjaa ei saa ruopata. Kymijoen veden laatu on parantunut 1960-luvulta lähtien ja on nykyisin jo melko hyvä. Kalojen dioksiinipitoisuudet ovat hieman korkeampia kuin muualla Suomen sisävesissä, mutta kuitenkin selvästi merikaloja alhaisempia. Elohopeapitoisuudet ylittävät varsinkin suurissa petokaloissa EU:n suositusrajan.<br />
<br />
==Vesivoimalat ja kosket==<br />
<br />
Kymijoessa on 12 vesivoimalaa ja useita säännöstelypatoja. Ensimmäisiä vesivoimaloita alettiin rakentaa vuonna 1882. [[Kalkkisten kanava]]a ja säännöstelypatoa käytetään Päijänteen vedenkorkeuden säännöstelyyn. Hirvivuolteen padolla säännöstellään joen virtaamaa itäiseen ja läntiseen laskuhaaraan. Tammijärven eteläpuolella Paaskosken padolla voidaan säännöstellä virtaamaa Klåsarön jokihaaraan. Strömforsin ruukin pato pitää vedenkorkeutta tasaisena ruukin ympäristössä.<br />
Kymijoen eteläosien vapaat kosket on suojeltu [[koskiensuojelulaki|koskiensuojelulailla]].<br />
<br />
*Kalkkistenkoski, säännöstelypato luonnonkosken sivuhaarassa, kosken ohittaa Kalkkisten kanava (Asikkala) <br />
*Jyrängönkoski, (Heinola)<br />
*[[Vuolenkoski]], vesivoimala (Iitti)<br />
*Mankala, vesivoimala (Iitti)<br />
*[[Voikkaa]], vesivoimala (Kouvola)<br />
*Pessankoski (Kouvola)<br />
*Lappakoski (Kouvola)<br />
*Kuusankoski, vesivoimala (Kouvola)<br />
*Keltti, vesivoimala (Kouvola)<br />
*Myllykoski, vesivoimala (Kouvola)<br />
*Anjalankoski (Ankkapurha), vesivoimala (Kouvola)<br />
*Piirteenkoski (Kouvola)<br />
*Susikoski (Kouvolan ja Kotkan rajalla)<br />
*[[Ahvionkoski|Ahvionkosket]], putouskorkeus noin 1,9 m (Kouvolan ja Kotkan rajalla)<br />
*Kultaankosket, putouskorkeus noin 1,5 m (Kouvolan ja Kotkan rajalla)<br />
<br />
'''Läntinen haara''':<br />
*Hirvivuolle, säännöstelypato, rakennettu vuonna 1933 (Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla)<br />
*Hirvikoski (Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla)<br />
*Paaskoski, säännöstelypato, rakennettu vuonna 1933 (Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla)<br />
*Klåsarö (Loosarinkoski), vesivoimala (Pyhtää)<br />
*Ediskoski, Pyhtäänhaarassa, vesivoimala (Pyhtää)<br />
*Strömfors, säännöstelypato, rakennettu vuonna 1965 (Ruotsinpyhtää)<br />
*[[Ahvenkoski]], Ahvenkoskenhaarassa, vesivoimala (Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla)<br />
<br />
'''Itäinen haara''':<br />
*[[Pernoonkoski|Pernoonkosket]], putouskorkeus noin 5 m (Kotka)<br />
*Laajakoski, oikaistu Jäppilänsaaren länsipuolitse (Kotka)<br />
*Koivukoski, Koivukoskenhaarassa, vesivoimala kosken ohittavassa kanavassa, säännöstelypato luonnonuomassa (Kotka)<br />
*Siikakoski, Koivukoskenhaarassa (Kotka)<br />
*Kokonkoski, Koivukoskenhaarassa (Kotka)<br />
*[[Langinkoski]], Langinkoskenhaarassa (Kotka)<br />
*Hinttulankoski, Huumanhaaran alkupäässä (Kotka)<br />
*[[Korkeakoski (Kotka)|Korkeakoski]], Korkeakoskenhaarassa, vesivoimala (Kotka)<br />
<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|+'''Kymijoen vesivoimalat'''<br /><br />
! nimi<br />
! putous-<br>korkeus m <br />
! teho<br>MW <br />
! rakennettu<br />
! kunta<br />
! yhtiö<br />
|-<br />
| Ahvenkoski || 11,3 || 24 || 1933 || Pyhtää, Ruotsinpyhtää || Helsingin Energia <br />
|- <br />
| Ediskoski || 9,1 || 0,4 || nykyinen 1990 || Pyhtää || Helsingin Energia <br />
|-<br />
| Klåsarö || 3,1 || 4,6 || 1909, nykyinen 1983 || Pyhtää || Helsingin Energia <br />
|-<br />
| Korkeakoski || 13 || 10 || 1906, nykyinen 1927 || Kotka || Statkraft <br />
|-<br />
| Koivukoski || 4,5 || 1,9 || 1933 || Kotka || Statkraft <br />
|-<br />
| Anjalankoski || 9,7 || 35 || 1922, nykyinen 1994 || Kouvola || Fortum<br />
|-<br />
| Myllykoski || 7,2 || 23 || 1928, 1997 || Kouvola || Myllykoski Paper <br />
|-<br />
| Keltti || 6,1 || 16,5 || 1940 || Kouvola || UPM <br />
|-<br />
| Kuusankoski || 9,2 || 29,4 ||1946, 1949, 1951 || Kouvola || UPM <br />
|-<br />
| Voikkaa || 9,0 || 29 ||1922, 196?, 1991 || Kouvola || UPM <br />
|-<br />
| Mankala || 8,1 || 25 || 1950 || Iitti || Helsingin Energia <br />
|-<br />
| Vuolenkoski || 3,5 || 7 || 1959 || Iitti || Myllykoski Paper <br />
|}<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=S%C3%A4rkij%C3%A4rvi&diff=7777Särkijärvi2010-03-12T20:57:42Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:SarkijInfo.jpg|thumb|300px|Särkijärven info]]<br />
[[Kuva:SarkijKartta.jpg|thumb|300px|Särkijärven syvyyskartta]]<br />
{{Propilkki 2:n vesistöt}}<br />
<br />
'''Särkijärvi''' on myös joskus melko haasteellinen paikka. <br />
<br />
Järven tavallisin saalis on särki. <br />
<br />
Myös ahventa saadaan. Tosin pienehköä.<br />
<br />
Muitakin särkikalalajeja tavataan, mutta ne ovat huomattavasti harvalukuisempia, kuin särjet.<br />
<br />
Järvestä saadaan myöskin joskus isohkoja haukia. Jopa yli kaksikiloisia.<br />
<br />
== Vinkkejä ==<br />
<br />
*Lois-taktiikka = seurataan kaveria apajille ja vedetään isot kalat kaverin nenän edestä), tekee loistavan vesistön Särkijärvestä.<br />
* Siellä vasemmassa reunassa, melkein rannassa, on hyvä paikka.<br />
*No sieltä syvimmistä kohdista kesken pasuriparvien on iso vienyt pilkin . <br />
<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[ahven pp2|Ahven]], [[särki pp2|särki]], [[pasuri pp2|pasuri]], [[sorva pp2|sorva]], [[hauki pp2|hauki]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[sulkava pp2|sulkava]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Twitchin%27_Rap&diff=7776Twitchin' Rap2010-03-12T20:54:40Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Rapala Twitchin' Rap''' matalien vesien [http://www.kalapedia.fi/index.php?title=Kalastus kalastamiseen] suunniteltu pikku[[jerkki]].<br />
[[Tiedosto:Twitchin' Rap.jpg|300px|thumb|left|Twitchin' Rap värissä GFL]]<br />
Uistimesta on vain yksi koko: 8cm/12g, jonka uintisyvyys [http://www.kalapedia.fi/index.php?title=Heittokalastus heittokalastuksessa] on n. 1,2m<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://www.normark.fi/index.php?page=12&cid=6&pid=282 Maahantuojan sivut]<br />
*[http://www.rapalaworld.com/lure.php?s=aWQ9MTYmc2l2dT1sdXJlcyZ0eXBlPTEmcD0xJmg9M25nU2xZNm8%3D Valmistajan sivut]<br />
<br />
{{Tynkä/Viehe}}<br />
<br />
[[Luokka:Rapalan vieheet]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kaverin_Kanssa_Kalaan&diff=7775Kaverin Kanssa Kalaan2010-03-12T20:52:39Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>'''Kaverin Kanssa Kalaan''' on [[Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö]]n nuorisohanke, jonka tavoitteena on parantaa nuorison kalastukseen ja luonnossa liikkumiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Vuodesta 1998 lähtien hankkeessa on järjestetty kalastusaiheista ohjelmaa jo pitkästi yli 200&nbsp;000 nuorelle. Kampanjan kohderyhmänä ovat olleet peruskoulujen 4.–6. luokat. <br />
Kuluvan vuoden tavoitteena on jälleen tavoittaa noin 30&nbsp;000 lasta. <br />
<br />
==Kohderyhmä ja toiminta==<br />
Kampanja perustuu kalastusseurojen aktiivijäsenistä koulutettujen kalakummien opetusvierailuihin kouluille. Noin 300 kalakummia kiertävät kouluissa järjestämässä lapsille kalaretkiä koulujen lähivesille ja muuta kalastukseen perehdyttävää ohjelmaa. Kampanjan pääkohderyhmänä ovat peruskoulujen 5.–6. luokkien oppilaat. Nuorille suunnattua, monipuolisesti kalastuksesta kertovaa, Kaverin Kanssa Kalaan -kalastuslehteä jaetaan erilaisten tapahtumien yhteydessä 30 000 kappaletta. Merkittävän osan kampanjan toiminnasta muodostavat koululaisille joka toinen vuosi järjestettävät erilaiset kala- ja kalastusaiheiset tempaukset, joissa lapsilla on mahdollisuus tutustua monipuolisesti vapaa-ajankalastukseen. Tempaukset järjestetään pääosin kevään ja syksyn tempausviikoilla jotka ajoittuvat viikoille 21 ja 35. Vuosittain elokuun viimeisenä keskiviikkona vietetään maassamme [[Valtakunnallinen kalastuspäivä|valtakunnallista kalastuspäivää]]. Valtaosa syksyn Kaverin Kanssa Kalaan tapahtumista pyritään järjestämään valtakunnallisen kalastuspäivän yhteydessä.<br />
<br />
==Kampanjan kummit==<br />
Näyttelijä [[Jasper Pääkkönen]] on toiminut vuodesta 2002 lähtien kampanjakummina. Avuksi kampanjakummin tehtäviin Jasper sai vuonna 2006 toisen näyttelijän, [[Tuomas Reunanen|Tuomas Reunasen]]. Uusimpana kampanjakummina on mukaan tullut YleX:n toimittajana tunnettu [[Mikko Peltola (juontaja)|Mikko "Peltsi" Peltola]]. <br />
<br />
==Yhteistyökumppanit==<br />
Suomen suurimmat kalastusvälinevalmistajat ja maahantuojat ovat osaltaan tukemassa ja mahdollistamassa kampanjan toteutusta. Yhteistyökumppaneiden tuotteilla lapset pääsevät tutustumaan kalastukseen ja perehtymään harrastuksessa käytettävään välineistöön. Yhteistyökumppaneiden lahjoittamia kalastusvälineitä myös jaetaan lapsille tempauspäivien yhteydessä. Kaverin Kanssa Kalaan -hanketta rahoittaa [[maa- ja metsätalousministeriö]] kalastuksenhoitomaksuvaroista.<br />
<br />
==Lähteet==<br />
* [http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=70 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kotisivut]<br />
<br />
[[Luokka:Kalastus]] [[luokka:artikkelit]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kaverin_Kanssa_Kalaan&diff=7774Kaverin Kanssa Kalaan2010-03-12T20:51:38Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Kaverin Kanssa Kalaan''' on [[Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö]]n nuorisohanke, jonka tavoitteena on parantaa nuorison kalastukseen ja luonnossa liikkumiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Vuodesta 1998 lähtien hankkeessa on järjestetty kalastusaiheista ohjelmaa jo pitkästi yli 200&nbsp;000 nuorelle. Kampanjan kohderyhmänä ovat olleet peruskoulujen 4.–6. luokat. <br />
Kuluvan vuoden tavoitteena on jälleen tavoittaa noin 30&nbsp;000 lasta. <br />
<br />
==Kohderyhmä ja toiminta==<br />
Kampanja perustuu kalastusseurojen aktiivijäsenistä koulutettujen kalakummien opetusvierailuihin kouluille. Noin 300 kalakummia kiertävät kouluissa järjestämässä lapsille kalaretkiä koulujen lähivesille ja muuta kalastukseen perehdyttävää ohjelmaa. Kampanjan pääkohderyhmänä ovat peruskoulujen 5.–6. luokkien oppilaat. Nuorille suunnattua, monipuolisesti kalastuksesta kertovaa, Kaverin Kanssa Kalaan -kalastuslehteä jaetaan erilaisten tapahtumien yhteydessä 30 000 kappaletta. Merkittävän osan kampanjan toiminnasta muodostavat koululaisille joka toinen vuosi järjestettävät erilaiset kala- ja kalastusaiheiset tempaukset, joissa lapsilla on mahdollisuus tutustua monipuolisesti vapaa-ajankalastukseen. Tempaukset järjestetään pääosin kevään ja syksyn tempausviikoilla jotka ajoittuvat viikoille 21 ja 35. Vuosittain elokuun viimeisenä keskiviikkona vietetään maassamme [[Valtakunnallinen kalastuspäivä|valtakunnallista kalastuspäivää]]. Valtaosa syksyn Kaverin Kanssa Kalaan tapahtumista pyritään järjestämään valtakunnallisen kalastuspäivän yhteydessä.<br />
<br />
==Kampanjan kummit==<br />
Näyttelijä [[Jasper Pääkkönen]] on toiminut vuodesta 2002 lähtien kampanjakummina. Avuksi kampanjakummin tehtäviin Jasper sai vuonna 2006 toisen näyttelijän, [[Tuomas Reunanen|Tuomas Reunasen]]. Uusimpana kampanjakummina on mukaan tullut YleX:n toimittajana tunnettu [[Mikko Peltola (juontaja)|Mikko "Peltsi" Peltola]]. <br />
<br />
==Yhteistyökumppanit==<br />
Suomen suurimmat kalastusvälinevalmistajat ja maahantuojat ovat osaltaan tukemassa ja mahdollistamassa kampanjan toteutusta. Yhteistyökumppaneiden tuotteilla lapset pääsevät tutustumaan kalastukseen ja perehtymään harrastuksessa käytettävään välineistöön. Yhteistyökumppaneiden lahjoittamia kalastusvälineitä myös jaetaan lapsille tempauspäivien yhteydessä. Kaverin Kanssa Kalaan -hanketta rahoittaa [[maa- ja metsätalousministeriö]] kalastuksenhoitomaksuvaroista.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://www.vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kotisivut]<br />
<br />
[[Luokka:Kalastus]] [[luokka:artikkelit]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Purotaimen&diff=7773Purotaimen2010-03-12T20:51:04Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Purotaimen''' eli '''forelli''', '''tammukka''' tai '''tonko''' (''Salmo trutta fario'' tai ''Salmo trutta'' m. ''fario'') on lähteestä riippuen joko [[taimen]]en alalajiksi tai ekologiseksi muodoksi luokiteltu lohikala. Vaelluskäy[[luokka:suomalaiset kalalajit]]ttäytymiseltään erilaiset taimenet myös lisääntyvät keskenään samoilla alueilla. Purotaimen ei lähde vaellukselle yleensä olemattomien vaellusmahdollisuuksien takia. Jotkut taimenet taas ilmeisesti saavat synnyinpurostaan riittävästi ravintoa eivätkä siksi suorita vaellusta vaan jäävät viettämään elämäänsä paikallisina taimenina. Joissain tapauksissa taimen, joka on suorittanut kerran merivaelluksen, saattaa jäädä kotipuroonsa odottamaan seuraavaa kutua eikä suoritakaan toista vaellusta. <br />
<br />
Taimenet ovat aktiivisia niin yöllä kuin päivälläkin. Ne syövät toukkia, nilviäisiä, kalanpoikasia ja veden yllä lentäviä hyönteisiä; viimeksi mainittu tekee niistä suositun perhokalastuksen saaliskalan.<br />
<br />
[[Tiedosto:Purotaimen.jpg|250px|thumb|right|Purotaimen]]<br />
<br />
==Levinneisyys ja elinympäristö==<br />
Purotaimen elää villinä Euroopassa ja Aasiassa, mutta sitä on istutettu urheilukalastuksen takia Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen Seelantiin, missä se paikoin uhkaa kotoperäisiä lajeja. Koska kala on merkittävä niin ruokakalana kuin kalastuselämyksenä, on sitä istutettu uudelleen moniin jokiin joista luonnonkanta on hävinnyt. Yksi harvoista luontaisesti uudistuvista purotaimenkannoista on Korsikalla.<br />
<br />
Purotaimenia on yleensä kylmissä runsashappisissa vesissä, erityisesti vuoristojen vuolaat virrat ovat purotaimenpaikkoja. Suojaisuus on sille tärkeää, ja purotaimenta löytääkin parhaiten paikoista, joissa esimerkiksi kallionkielekkeet, irtolohkareet tai rannan puut varjostavat jokiuomaa. <br />
<br />
Purotaimen on yleinen Pohjois-Suomessa, jossa se elää jopa pienissä tunturipuroissa. Muualla Suomessa se elelee Suomen- ja Pohjanlahteen tai suuriin järviin laskevien jokien latvapuroissa. Mieluiten purotaimen asustaa kirkasvetisissä kivipohjaisissa metsäpuroissa, jotka virtaavat vuolaasti ympärivuotisesti, mutta se elää myös hitaasti virtaavissa sameavetisissä lähdeojissa. Puiden ja pensaiden varjostamat sekä veden virtaaman aiheuttamat onkalot ovat purotaimenelle mieluisia paikkoja. Niistä se lähtee liikkeelle vasta illalla ja pilvisellä säällä.<br />
<br />
==Koko ja ulkonäkö==<br />
Purotaimen muistuttaa järvitaimenen tai meritaimenen poikasta, erona on vain tammukan hitaampi kasvu, mikä näkyy suomuista. Iän lisääntyessä purotaimen ei juurikaan muuta väriään, paitsi kutuaikana sen värit hieman kirkastuvat. Erilaisten asuinympäristöjen mukaan väri voi vaihdella jonkin verran. Hyvissä olosuhteissa purotaimen kasvaa jopa 8 cm vuodessa, mutta saavuttaa harvoin yli 35 cm pituuden ja noin kilon painon.<br />
<br />
==Ravinto==<br />
Purotaimenen pääasiallista ravintoa on poikasena pienikokoinen planktonravinto ja aikuisena äyriäiset, hyönteistoukat ja –kotelot sekä nilviäiset. Pintaravinto, kuten hyönteiset, jotka putoavat veden pinnalle puiden oksilta ja lehdiltä, kuuluvat myös osana purotaimenen ravintoon. Purotaimenen siirtyessä purojen välisiin lampiin siitä saattaa tulla petokala ja silloin se syö muun muassa mutuja ja katkoja.<br />
<br />
==Lisääntyminen==<br />
Kutuaikana syys-lokakuussa purotaimenet kerääntyvät koskien alapuolisille somerikoille. Pienissä puroissa se saavuttaa sukukypsyyden 2-4 -vuotiaana ja suuremmissa 4-5 -vuotiaana, naaraat yleensä 1-2 vuotta ennemmin kuin koiraat. Purotaimen hautaa läpimitaltaan 4,5 mm hedelmöityneet mätimunat, joita on 100-300 kappaletta kivien alle. Purotaimenen poikaset kuoriutuvat keväällä huhti-toukokuussa. Taimenten kalastus on kielletty 1.9-30.11. välisenä aikana eli kutuaikana.<br />
<br />
[[luokka:lohikalat]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Iso-Ruuhij%C3%A4rvi&diff=7772Iso-Ruuhijärvi2010-03-12T20:46:05Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:RuuhiInfo.jpg|thumb|300px|]]<br />
[[Kuva:RuuhiKartta.jpg|thumb|300px|]]<br />
{{Propilkki 2:n vesistöt}}<br />
<br />
<br />
'''Iso-Ruuhijärvi''' oli mukana jo Propilkki 1-pelissä nimellä '''[[Ruuhijärvi]]'''.<br />
<br />
Iso-Ruuhijärvi kuuluu myös niihin neljään vesistöön, jotka olivat mukana PP2:n ensijulkaisussa.<br />
<br />
Järven halutuin saaliskala on kirjolohi, joista suurimmat painavat yli kaksi kiloa.<br />
<br />
Taimenet ovat pienempiä, suurimmat painavat reilun kilon.<br />
<br />
Siikaa saadaan kohtuullisesti, mutta kokoluokka on alle puoli kiloa.<br />
<br />
Suurimmat ahvenet ylittävät puolen kilon rajan.<br />
<br />
Haukea saadaan harvakseltaan, mutta suurimmat painavat reilusti yli kolme kiloa.<br />
<br />
== Vinkkejä ==<br />
<br />
*Ruuhijärvellä siikaa tulee järven keskivälin etelärannalla olevasta niemestä vähän pohjoiseen, syvänteen reunasta.<br />
<br />
*Jos haluat saada Iso-Ruuhijärveltä kirreä pilki siinä isossa syvänteessä ja syvänteen reunoilla! Kalaa tulee yleensä parhaiten puna-hopeisella tasurilla ja Räsäsellä (raitalusikka), mutta myös rautulätkällä ja microtasurilla olen joitain kirrejä saanut. Aika kevättalvi, ilta.<br />
<br />
* Jos pelaat vaikeustasolla vaikea, omien kokemuksieni mukaan kannattaa seurata Andrei Anikinia. Mies on löytänyt jokaisessa Ruuhijärven kisassa jotka olen pelannut siikaparven, ja voittanut ylivoimaisesti kisan.<br />
<br />
*Jos et pelaa vaikealla tasolla, etsi jokaisessa yli 30 minuutin kisassa vähintään noin puolet ajasta kirjolohia, tai siikaparvia, ja jos niitä ei kuulu, palaa oletettujen pikkukalojen ääreen. <br />
<br />
<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[Kirjolohi pp2|Kirjolohi]], [[Taimen pp2|taimen]], [[Siika pp2|siika]], [[Hauki pp2|hauki]], [[ahven pp2|ahven]], [[Särki pp2|särki]], [[Kiiski pp2|kiiski]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Vetovelho&diff=7771Vetovelho2010-03-12T20:43:23Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
*'''Vetovelho'''-mallista on kolme kokoa:<br />
**15cm<br />
**12cm<br />
**9.5cm<br />
<br /><br />
Hinta 13.00 €<br />
<br /><br />
== Vetovelho 15cm ==<br />
Uusi koko. Kouralevyllinen [[vaappu]] hauelle, [[kuha]]lle ja [[lohi]]kaloille. Testeissä on saatu hyvin saalista mm. Inarilta [[taimen]]ta.<br />
<br />
== Vetovelho 12cm ==<br />
Kyseisen vaapun menestys oli kesällä 2004 mahtava. Parhaat saaliit olivat 6.750 kg kuha Kannonjärvestä ja 8 kg [[järvitaimen]] Suvasvedeltä. Myös Erä-lehden testissä kyseinen vaappu menestyi mukavasti.<br />
<br />
== Vetovelho 9.5cm ==<br />
Tämä vaappu on erinomainen valinta taimenelle, kuhalle ja järvilohelle. On toiminut mereltä Inarille ja siltä väliltä.<br />
<br /><br />
<br /><br />
[[Tiedosto:Velho.png|left|frame|Vetovelho 12cm. Värinumero 2]]<br />
<br />
{{tynkä/Viehe}}<br />
<br />
[[luokka:Velho vaaput]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Orivesi_(Saimaa)&diff=7770Orivesi (Saimaa)2010-03-12T20:43:09Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
{| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0<br />
| style="background:#C0C0C0; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" | '''Orivesi'''<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #C0C0C0;" | '''Pinta-ala''': 601 km²<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Korkeus''': 75,9 m<br />
|-<br />
|}<br />
<br />
<br />
[[luokka:kalapaikat Etelä-Suomi]]<br />
[[luokka:Kalapaikat Järvi]]<br />
'''Orivesi''' on monien selkien (Pyssy-, Sampaan- ja Savonselkä) muodostama järvialue [[Saimaa]]n vesistössä Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan rajalla. Vesistöllä on pinta-alaa 601 km², ja se on noin 76 metriä merenpinnan yläpuolella.<br />
<br />
Pohjoisessa melkoisen kapea '''Onkisalmi''' yhdistää Oriveden vedet Heposelkään, jonne Viinijärven vedet laskevat. Idässä se yhtyy kapeiden salmien (Kivi- ja Arvinsalmi) sekä Jänisselän kautta Pyhäselkään. Eteläosassa Samppaanselällä leveä salmi yhdistää Oriveden Paasiveteen, josta vedet virtaavat Hauki- ja Puruveteen.<br />
<br />
Vesistöalueella on kaksi saarta, Varpasalo ja Oravisalo. Liperin ja Oravisalon välillä kulkee Arvinsalmen lossi. Varpasalon ja Oravisalon välille Ihalansalmeen rakennettiin lossin tilalle silta vuonna 2000.</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Troolaus&diff=7769Troolaus2010-03-12T20:40:03Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Troolikalastus''' on menetelmä [[kalastus|kalastamista]] varten, jossa vedetään [[trooli]]a eli laahus[[nuotta]]a veden alla joko yksin tai [[paritroolaus|paritroolauksessa]].<br />
<br />
Kun käytetään kahta [[vene]]ttä ([[paritroolaus]]) veneiden välille vedetään vaijerit jotka toimittavat verkon vaakasuoran leviämisen. Kuitenkin yksintroolaus on tavallisempaa. Tässä ns. [[leijat]] (kutsutaan myös "troolinoviksi") toimittavat verkon vaakasuoran levittämisen. Leijoja on käytettävissä eri kokoisia ja muotoisia. <br />
<br />
Troolia voidaan vetää pohjassa tai pohjan tuntumassa ([[pohjatroolaus]]) tai kohotettuna vedessä ([[välivesitroolaus]]). Vetonopeus on yleensä 2,5-4,0 solmua.<br />
<br />
Suomessa troolaus on tärkein [[silakka|silakan]] ja [[kilohaili|kilohailin]] kalastusmenetelmä. Troolia käytetään myös [[turska|turskan]] ja sisävesillä [[muikku|muikun]] kalastuksessa. <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Muut kalastuslajit]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kala-allergia&diff=7768Kala-allergia2010-03-12T20:35:09Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Kala-allergia''' on allergia, jossa allergikolla voi olla hyvinkin voimakkaat oireet. Oireita ovat mm. ripuli, oksentelu, kivut, pahoinvointi, kutina, punotus ja ihottuma. Koko elimistön allerginen reaktio, eli anafylaktinen šokki on myös mahdollinen. Oireiden voimakkuus on hyvinkin yksilöllistä, jotkut eivät voi edes sietää kalan hajua.<br />
<br />
[[Kala]]-allergeenit ovat voimakkaita, eivätkä ne pilkkoudu kuumennettaessa. Kala-allergia säilyy yleensä aikuisikään asti.<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kalastus]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Sanginjoki&diff=7767Sanginjoki2010-03-12T20:34:32Z<p>Olli: /* Kalasto */</p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Sanginjoki''' on [[Oulujoki|Oulujoen]] sivujoki, joka saa alkunsa [[Utajärvi|Utajärven]] kunnan alueella olevasta [[Sanginjärvi|Sanginjärvestä]]. [[Joki]] kuuluu [[Oulujoen vesistöalue]]eseen, ja laskee Utajärven ja [[Muhos|Muhoksen]] kuntien sekä Oulun kaupungin läpi, ja lopulta yhtyy Oulujokeen Oulussa Sanginsuun kaupunginosassa.<br />
<br />
Myös [[Puutturinjärvi]] Utajärvellä, [[Iso-Vuotunki]]järvi [[Ylikiiminki|Ylikiimingin]] [[Vuotto|Vuotolla]] sekä [[Pikku Seluskanjärvi]] Muhoksella laskevat Sanginjokeen.<br />
<br />
Sanginjoki on matala, kalaisa joki, ja se on vapaa-ajan kalastajien suosima. [[Kalastus]] on luvanvaraista. Jokeen on viime vuosikymmeninä istutettu runsaasti kalaa. Keskimäärin saaliskalojen koko on annoskokoluokkaa.<br />
<br />
Joen yläjuoksu on hankalasti tavoitettavissa, sillä se virtaa tiettömien korpisoiden läpi. Joen alajuoksua sen sijaan seurailee Sanginjoentie, joka alkaa Oulun Sanginsuusta ja päättyy Muhoksen Sanginjoen kylään.<br />
<br />
== Kalasto ==<br />
*[[Kirjolohi]]<br />
*[[Taimen]]<br />
*[[Ahven]]<br />
*[[Hauki]]<br />
*[[Nieriä]]<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kuokkalan-_ja_Herralankosket&diff=7766Kuokkalan- ja Herralankosket2010-03-12T20:33:59Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
==Sijainti==<br />
Kuokkalan- ja Herralankoskien kalastusalue sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Lempäälän kunnassa, Ahtialanjärven ja Kirkkojärven välillä. <br /><br />
Lupa-alue kattaa 4 erillistä [[koski|koskea]], Kuokkalankosken, Välikosken, Hakkarinkosken sekä Herralankosken<br />
<br />
==Luvat ja luvanmyynti==<br />
Päivälupa koskille maksaa 10€, jolla saa ottaa 3 lohikalaa.<br /><br />
Vuosilupa maksaa:<br /><br />
-Paikkakuntalaiselle 60€<br /><br />
-Ulkopaikkakuntalaiselle 90€<br /><br />
<br />
Nuorisovuosilupa (11-17-vuotiaille):<br /><br />
- paikkakuntalainen 30€<br /><br />
- ulkopaikkakuntalainen 45€ <br /><br />
<br />
Lupia myyvät:<br />
<br />
- NESTE Lempäälä Pirkkalantie, Pirkkalantie 2, 37500 LEMPÄÄLÄ, Puh: (03) 375 2402<br />
<br />
- Villa Hakkari<br />
<br />
- Sportia Matti Puh: (03) 375 0855<br />
<br />
- Euromarketin Info, Ideapark<br />
<br />
- Kalastusmatkojen järjestäjät<br />
<br />
- Sportia-Pekka, Lielahti<br />
<br />
==Toiminta ja Istutukset==<br />
<br />
Saaliskalavarmuutta ylläpidetään lohikalaistutuksin. Pääasiallisin hoitolaji on pyyntikokoinen [[kirjolohi]], jota istutetaan sopivia määriä noin kuukauden välein eli mahdollisimman tasaisesti kalastuskauden aikana. Saalisvarmuus säilyy näin kohtuullisena koko ajan.<br />
<br />
Koskeen istutetaan velvoitetistutuksina [[järvitaimen]]ta. Alueella on kolme velvoitetta, Lempäälän kunnan, Ratahallinnon ja Hämeen tiepiirin istutusvelvoitteet.<br />
<br />
[[harjus|Harjuksia]] on myös istutettu sekä velvoitevaroin että kalastuskunnan rahoittamana. Harjukset ovat olleet melko mukavan kokoisia ja niiden talvipyynti jatkaa talvisesonkia. Jonkin verran saadaan myös [[siika]]a, jota istutetaan suuria määriä velvotteina ylä- ja alapuolisiin reittivesistöihin. <br />
<br />
==Muualla aiheesta==<br />
* [http://www.kuokkalankosket.net/index.php Kuokkalankoskien kotisivut]<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Lv-1&diff=7765Lv-12010-03-12T20:33:07Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
== Yleistä ==<br />
<br />
<br />
LV-1 on Solmaster Oy:n valmistama, monien [[vaappu|vaapuntekijöiden]] suosima polyuretaanipohjainen betonilakka. Se on suosittua pintalakkana erityisesti sen ylivertaisen lujuuden ja kovuuden vuoksi, kun verrataan muihin yleisiin [[uistin|uistimissa]] käytettyihin pintalakkoihin (mm. [[probionaatti]], [[CAB]]-lakka, [[nitroselluloosalakka]]). LV-1 on yleisesti ja toistaiseksi käytetyistä uistinlakoista ainoa, joka kestää hyvin [[hauki|hauen]] hampaita. LV-1 soveltuu yleensä vain pintalakaksi, mutta sitä voi käyttää varauksin myös pohjalakkana kunhan aihio on pohjustettu ensin jollain toisella lakalla. Tällöin jotkin maalit saattavat valua herkemmin. Esimerkiksi [[CAB]]in maaleja käytettäessä on suositeltavaa, että maalikerroksen alla ja yllä oleva lakkakerros on jotain muuta kuin LV-1:tä, kuten [[CAB]]-lakkaa tai [[probionaatti]]a maalien valumisen ja juovien ehkäisemiseksi. Myös aihioiden imeytyslakkaus voidaan tehdä LV-1:llä, mutta tällöin lakan elinikä lyhenee huomattavasti aihioiden ilmakuplien sisältämän ilmankosteuden kovettavan vaikutuksen takia.<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
<br />
<br />
LV-1 on polyuretaanipohjainen betonilakka, joka kovettuu [[ilmankosteus|ilmankosteuden]] vaikutuksesta, ei siis [[ohenne|ohenteen]] haihtuessa kuten useimmat muut lakat. Sen [[ohenne|ohenteena]] käytetään mm. [[ksyleeni]]ä. LV-1:n viskositeetti on pieni, eli se on erittäin ohutta, lähes vedenohutta lakkaa. Siksi uistin tulisi käyttää lakassa useita kertoja tarpeeksi paksun ja kestävän pinnan aikaansaamiseksi. LV-1:llä voidaan lakata myös metallipäällysteisiä, kuten lusikkauistimia, ja kromipinnoitettuja uistimia, ja esimerkiksi [[Bomber]]- ja [[Samfishing|Samfishingin]] vastaavia Zamber -aihoita.<br />
[[Kuva:Patenttikorkillinen_purkki.jpg|thumb|150px|Patenttikorkillinen purkki.]]<br />
LV-1:n säilymisaika on alkuperäisessä purkissaan viikko purkin avaamisesta. Säilymisaikaa voidaan kuitenkin pidentää huomattavasti siirtämällä lakka [[patenttikorkillinen purkki|patenttikorkilliseen purkkiin]], jonka kannen väliin laitetaan vielä kaupasta saatava irtohedelmäpussi estämään kannen kiinniliimautuminen. Tällä tavoin säilymisaikaa saadaan pidennettyä 1 viikosta useisiin kuukausiin, mikäli purkin kantta pidetään auki vain muutamia sekunteja lakkauksen aikana. Ja koska kyseessä on ilmankosteudesta kovettuva lakka, uistimet kannattaa lakata ilmankosteuden ollessa pieni. Suhteellinen [[ilmankosteus]] ei saisi ylittää ainakaan 75 %. Ilmankosteuden voit selvittää Ilmatieteen laitoksen sivuilta [http://www.ilmatieteenlaitos.fi], ja valitsemalla lähimmän ilmankosteutta mittaavan sääaseman. Myös kaupassa on saatavana ilmankosteusmittareita. Nyrkkisääntö on, että sateisena päivänä, tai kun ilma tuntuu hiostavalta, ei kannata koskaan lakata.<br />
<br />
Lakkaa voidaan ohentaa [[ksyleeni]]llä, ennen kuin lakan jähmettyminen on alkanut. Kun lakka alkaa jähmettyä, lakan elinikää voi pidentää korkeintaan muutamalla päivällä ohentamalla lakkaa ksyleenillä. Mikäli jähmettyminen on edennyt pidemmälle, lakalle ei voi enää tehdä mitään. Tosin jähmettymisvaiheessa olevan lakan jäykistyneen ulkokerroksen sisällä on hieman vielä jähmettymätöntä lakkaa, joten jähmettyneen kerroksen poiskuorinnalla saadaan vielä hieman käyttökelpoista lakkaa.<br />
[[Luokka:Ohjeita kalastusvälineiden valmistamiseen]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Hait&diff=7764Hait2010-03-12T20:32:44Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Hait''' (ylälahko ''Selachimorpha'') ovat [[rustokalat|rustokaloja]]. Eri lajeja tunnetaan 368.<br />
<br />
== Koko ja ulkonäkö ==<br />
<br />
Haiden koko vaihtelee suuresti lajista riippuen. Pienin laji on [[kääpiöhai]], joka kasvaa vain parikymmentäsenttiseksi. Suurin hailaji, [[valashai]], voi kasvaa yli 15 metrin pituiseksi. Kaikista lajeista puolet on kooltaan alle metrin pituisia. Erot ulkonäössä ja elintavoissa ovat eri lajeilla varsin suuret. Yhteisiä piirteitä ovat mm. avonaiset [[kidukset]], pariton selkäevä, parilliset rintaevät ja useimmilla lajeilla voimakkaat leuat ja terävät repimiseen soveltuvat hampaat.<br />
<br />
Suurimmat lajit ovat [[valashai]], [[valkohai]], [[jättiläishai]], [[tiikerihai]], [[jäähai|holkeri]] ja [[vasarahai]]. Erikoisimpia lienevät [[enkelihai]], [[partahai]], [[sitruunahai]] ja piikikäs [[kääpiöhai]].<br />
<br />
== Lisääntyminen ==<br />
<br />
Haikalojen lisääntyminen on varsin monimutkaista. Kaikki hait parittelevat, toisin sanoen hedelmöitys tapahtuu sisäisesti. Sen jälkeen kun muna on hedelmöittynyt naaraan ruumiissa, on olemassa kolme kehitysvaihtoehtoa:<br />
<br />
*'''Ovipaariset lajit'''. Munan ympärille kasvaa sarveiskuori, ja se poistuu emon ruumiista; alkionkehitys jatkuu veteen joutuneessa munassa, kunnes poikanen viimein kuoriutuu.<br />
<br />
*'''Ovovivipaariset lajit'''. Munan ympärille kasvaa ohut kalvo, ja se jatkaa kehittymistään emon kohdussa; alkionkehityksen päätyttyä munasta kuoriutuu poikanen, joka pienine ruskuaisvarastoineen poistuu emon ruumiista<br />
<br />
*'''Vivipaariset lajit'''. Alkio kehittyy kohdussa, mutta sen ravinnonsaanti ei ole pelkästään oman ruskuaispussin varassa, vaan sille kasvaa [[napanuora]]mainen lisäke, samalla kun ruskuaispussista kehittyy [[istukka]]; tämän istukan kautta emo ravitsee alkiota synnytykseen saakka.<br />
<br />
Poikasten määrä vaihtelee lajeittain. Haikaloilla on todettu tapahtuneen myös neitseellistä sikiämistä.<br />
<br />
Ovipaarisista lajeista [[valashai]] munii kaikkein suurimman munan. Itse asiassa valashain munia on löydetty vain yksi kappale: tämä tapahtui [[Meksikonlahti|Meksikonlahdella]] vuonna 1953. Muna oli 30,4 cm pitkä, 14 cm leveä ja 9 cm paksu. Sen sisällä oleva alkio oli 37 cm:n mittainen ja se oli aivan aikuisen yksilön näköinen.<br />
<br />
== Elinympäristö ==<br />
<br />
Suurin osa haista elää valtamerissä, mutta joitakin lajeja tavataan joissa ja järvissä, kuten Mississipissä Amerikassa ja Amazonjoessa Brasiliassa. Esimerkiksi [[härkähai]] ''Carcharhinus leucas'' uskaltautuu joskus jokiin, vaikka se elääkin pääasiallisesti meressä.<br />
<br />
Hengittääkseen useimpien haiden on uitava koko ajan, jotta vesi virtaisi niiden kidusten läpi. Tästä syystä hait eivät nuku samalla tavalla kuin ihminen, vaan niillä on aktiivisia ja ei-aktiivisia ajanjaksoja. Jotkut lajit kuten [[partahai]] sekä härkähai pystyvät kuitenkin hengittämään paikalla ollessaan. Jotkut lajit liikkuvat parvissa.<br />
<br />
== Ravinto ==<br />
<br />
Suurin osa lajeista on petokaloja, jotka syövät pääasiassa kaloja, merikilpikonnia ja hylkeitä. Hailla on kehittynyt värinäkö ja erittäin hyvä haju- ja makuaisti. Niillä on tarkan kylkiviiva-aistin lisäksi [[sähköaisti]], jolla ne pystyvät tuntemaan muiden eläinten aiheuttamat sähkökentät ja löytämään siten esimerkiksi pohjaan kaivautuneen saaliseläimen. <br />
<br />
Haiden ruokavaliot vaihtelevat lajeittain, mutta lähes kaikki hait ovat lihansyöjiä. Jotkut hait, kuten valkohai, lyhyteväinenmako, tiikerihai ja vasarahai, ovat petokaloja, jotka syövät kalaa, kalmareita, muita haita ja nisäkkäitä kuten hylkeitä. Suurimmat hait syövät jopa pieniä valaita. Jotkut hait, kuten [[seepransarvihai]], [[enkelihai]] ja [[wobbegong]], ovat hitaasti uivia suuria lihansyöjiä, jotka murskaavat ja syövät kuorikaloja, [[rapu]]ja ja simpukoita. Hait syövät myös merenpohjassa olevia kuparikaapeleita, sillä niiden sähkömagneettinen kenttä kiehtoo niitä.<br />
<br />
Eräät hait kuten valashait syövät planktonia.<br />
<br />
== Kehityshistoria ==<br />
<br />
Todisteet varhaisista haista löytyvät [[fossiili|fossiileista]]. Varhaisista haista ei ole jäänyt paljon muuta jäljelle kuin hampaita, koska hailla ei ole luustoa, vaan ne koostuvat [[rusto]]sta. Hailla oli suipot hampaat ja ne olivat yli metrin pituisia kalansyöjiä.<br />
<br />
''Carcharodon megalodon'' eli [[megalodon]] oli varhainen lihansyöjähai. Se oli yli 16 metriä pitkä ja sen hampaat 18 cm pitkät. Sen ravinto koostui pääasiallisesti valaista. Luultavasti megalodon kuoli sukupuuttoon, koska sen ravintona olleet valaat muuttivat napapiirien kylmemmille vesille, minne megalodonit eivät voineet niitä seurata.<br />
<br />
== Viholliset ==<br />
<br />
Hailla ei ole muita luonnollisia vihollisia kuin toiset hait ja ihminen, sekä jotkin delfiinilajit kuten [[miekkavalas|miekkavalaat]]. Saasteet vähentävät haikantoja. Joka vuosi yli 100 miljoonaa haita kuolee kalaverkkoihin ja laivan potkureihin jääneinä. Niitä myös kalastetaan ruuaksi; esimerkiksi Aasiassa valmistetaan haineväkeittoa, jota varten pyydystettävistä haista osasta käytetään koko hai, mutta joskus hai nostetaan laivaan, siltä katkaistaan evät ja hai paiskataan elävänä takaisin mereen. [http://news.nationalgeographic.com/news/2003/04/0428_030428_sharkfins.html National Geographic]<br />
<br />
==Haiden hyökkäykset==<br />
<br />
Vuosittain tapahtuu noin 50 hain hyökkäystä ihmisen kimppuun. Näistä suurin osa tapahtuu Australian koillisrannikolla ja Floridassa, joissa vesiurheilu, kuten sukellus ja surffaus, on suosittua. On tutkittu että hait käyttävät ilmeisesti nukkumiseen matalikkoja missä veden liike on jatkuvaa jottei näiden tarvitsisi uida pysyäkseen hengissä ja nämä paikat ovat ihmisenkin suosiossa.<br />
<br />
Australian 200-vuotisen historian aikana ovat hait hyökänneet 548 kertaa ihmisen kimppuun, joista 182 johti uhrin kuolemaan. New South Walesin osavaltiossa on tapahtunut eniten haihyökkäyksiä. New South Walesissa hait ovat puraisseet ihmistä 205 kertaa (joista 69 kuolemantapausta), Queenslandissa 201 kertaa (joista 68 kuolemantapausta). Viimeisten 30 vuoden aikana hait aiheuttivat 31 ihmisen kuoleman, joista 12 Queenslandissa ja kaksi New South Walesin osavaltiossa.<br />
<br />
Ihmisillä on paljon ennakkoluuloja haita kohtaan, vaikka ne hyökkäävät suhteellisen harvoin ihmisen kimppuun. Osasyynä ovat sekä hain hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden kertomukset että elokuvat. 11 ihmistä on kuollut hain puremiin Australiassa vuosien 1980 ja 1990 välillä. On muistettava että samana aikana 20 kuoli ampiaisenpistoihin ja 19 salamaniskuihin. 48&nbsp;% hyökkäyksistä päättyy saaliin kuolemaan , harva maapeto yltää samaan. On tutkittu, että hait eivät pidä ihmisten lihasta. [http://www.sciam.com/article.cfm?id=sharks-not-humans-most-at Scientific American]<br />
<br />
== Elokuvat ==<br />
<br />
Haista on tehty monia elokuvia, kuten [[Tappajahai]]-elokuvat, [[Deep Blue Sea]] ja sekä [[Hain tarina]].<br />
<br />
==Lähteet==<br />
[[luokka:kalasuvut]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalapedia:Hiekkalaatikko&diff=7763Kalapedia:Hiekkalaatikko2010-03-12T20:30:31Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>[[Kalapedia]]n hiekkalaatikko on paikka, jossa voi harjoitella artikkeleiden muokkaamista. <br />
<br />
<br />
== Opettele tekemään artikkeli ==<br />
<br />
'''Ohjeet artikkelin tekoa varten:'''<br />
<br />
* Paina ''muokkaa''-nappia, joka sijaitsee kalabannerin alapuolella.<br />
* Tämän jälkeen olet sivulla, jossa voit muokata artikkelia.<br />
* Hyvä artikkeli alkaa aina otsikolla. Paina isoa A- kuvaa, jolloin tulee seuraavanlainen teksti: == Otsikkoteksti ==<br />
* Laita yhtäsuuruusmerkkien sisälle otsikko. Tämän jälkeen voit ruveta kirjoittamaan tekstiä. Jos tekstisi koostuu useista osista niin on suositeltavaa, että teet väliotsikoita. Väliotsikon voit tehdä kahdella tavalla: <br />
* '''Tapa1.''' Voit lihavoida väliotsikon. Näin: Paina isoa B-kuvaa, jolloin näkyviin tulee kuusi ', merkkiä. Laita teksti niiden väliin niin, että molemmilla puolilla on kolme merkkiä. <br />
* '''Tapa2.''' Laitat samalla tavalla kuin varsinaisen otsikon.<br />
* Hyvässä artikkelissa on aina lähteet, joten niiden lisäämistä suositellaan. Teet aluksi otsikon, jonka sisälle kirjoitat Lähteet. Otsikon alle voit kirjoittaa lähteesi. <br />
**Jos käytät kirjalähdettä niin olisi hyvä mainita ainakin kirjailijan- ja kirjannimi, kustantaja ja ISBN-koodi.<br />
**Jos käytät internetlähdettä kuten wikipediaa niin laitat linkin kyseisestä lähteestä. Näin: [Internet osoite] <br />
* [http://www.kalapedia.fi/index.php?title=Ohje:Sis%C3%A4llys | Lisäohjeita saat täältä >>]<br />
* [http://www.kalassa.net/keskustelut/index.php?topic=22961.0| Lisäohjeita saat täältä >>]<br />
<br />
Ole hyvä ja tee artikkelisi tämän rivin alapuolella, jottei ohjelaatikko katoaisi. <br />
<br />
----<br />
== Banaani ==<br />
Banaani on banaanien sukuun kuuluva jalostettu hyötykasvi.Sen [[hedelmä]] on kasvitieteessä luokiteltu pohjushedelmäksi ja tunnetaan yleensä tavallisena tai kaupallisena banaanina. Se on ruohokasvi, joka tuottaa satoa seitsemäntenä vuonna istutuksestaan.<br />
----<br />
<br />
'''Hiekkalaatikko''' on lasten ja aikuisten leikkipaikka, jossa voidaan leikkiä hiekkaleikkejä, esimerkiksi hiekkalapion, sangon ja hiekkamyllyn kanssa.<br />
<br />
Muoviset leikkiautot, etenkin neppisautot sekä kuorma-autot, päätyvät usein hiekkalaatikon leluiksi. Hiekkamyllyn läpi valuva kuiva ja hieno hiekka pyörittää muovista siipiratasta lapsen iloksi. Sangoilla ja muoteilla voidaan leikkiä hauskoja kakkuleikkejä, kun kosteasta hiekasta tiivistetään avoimeen astiaan hiekkakakku, joka kumotaan takaisin hiekkakasaan. ”''Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku.''”<br />
<br />
----<br />
<br />
Tämä on '''taulukko''':<br />
<br />
{| class="{{prettytable}}"<br />
|-<br />
| '''Haahaha''' || '''Hiihihi''' || '''Hoohoho''' <br />
|-<br />
| x || o || a<br />
|-<br />
| y || p || b<br />
|-<br />
| z || q || c<br />
|-<br />
|}<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kalapedian ylläpito]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=X-Rap_Magnum&diff=7762X-Rap Magnum2010-03-12T20:26:03Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Rapala X-Rap Magnum''' on syvällä uiva ja kovaa vetonopeutta kestävä muovi[[vaappu]]. Ne soveltuvat erityisesti trooppisten [[petokala|petokalojen]] kalastukseen. Suomessa niitä voi käyttää [[hauki|hauen]] kalastukseen.<br />
[[Tiedosto:X-Rap Magnum BSRD.jpg|300px|thumb|X-Rap Magnum värissä BSRD]]<br />
Vaapusta on kolme kokoa:<br />
<br />
{| class="{{prettytable}}"<br />
|-<br />
| '''Koko''' || '''Uintisyvyys heittokalastuksessa''' || '''Uintisyvyys vetouistelussa''' <br />
|-<br />
| 12cm/32g || 3m || 5m<br />
|-<br />
| 15cm/46g || 4m || 6m<br />
|-<br />
| 16cm/72g || 6m || 9m<br />
|-<br />
|}<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://www.normark.fi/index.php?page=12&cid=6&pid=281 Maahantuojan sivut]<br />
*[http://www.rapalaworld.com/lure.php?s=aWQ9MzYmc2l2dT1sdXJlcyZ0eXBlPTImcD0xJmg9MWhLaUhrZmw%3D Valmistajan sivut]<br />
<br />
{{tynkä/Viehe}}<br />
<br />
[[Luokka:Rapalan vieheet]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Pystypilkki&diff=7761Pystypilkki2010-03-12T20:25:39Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
[[tiedosto:Pystypilkki.jpg|thumb|300px|]]<br />
'''Pystypilkit''' ovat yleensä noin viisi senttimetriä pitkiä suipon [[uistin|uistimen]] muotoisia metallinpaloja (usein kuparista tai messingistä tehtyjä), jotka nimensä mukaisesti uivat pystyasennossa. Pystypilkin alla on usein pienen ketjun päässä oleva [[koukku]]. Hyvin yleinen tapa on kiinnittää pystypilkkiin [[tapsipilkki|tapsi]] (10-15 senttimetriä pitkä [[siima]]), jonka toisessa päässä on usein [[mormyska]]. <br />
<br />
Pystypilkin teho perustuu sen leijaavaan- tai värisevään [[uinti]]in, joka houkuttelee paikalle [[kala|kaloja]]. Pystypilkin luo saapuvat kalat huomaavat pilkin alla olevan [[syötti|syötin]] ja iskevät siihen kiinni.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Mormyska]]<br />
* [[Tasapainopilkki]]<br />
* [[Tapsipilkki]]<br />
<br />
<br />
[[luokka:pilkit]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Lahna&diff=7760Lahna2010-03-12T20:21:59Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
[[Tiedosto:Lahna.gif]]<br />
<br />
'''Lahna''' (''Abramis brama'') on Suomen suurin [[kala|särkikala]]. Lahna on muodoltaan lituskainen ja väriltään hopeinen tai kuparin värinen. Sen evät ovat tummanharmaat. Tavallisesti lahna on enintään kilon painoinen, mutta se voi kasvaa jopa 6 kilon painoiseksi. Lahna voi kasvaa 25- 50 cm pituiseksi, mutta suurempiakin lahnoja on. Sen ruumis on litteä ja korkea. Se elää järvissä ja hitaasti virtaavissa joissa ja liikkuu parvissa. Lahna elää suurimmassa osassa Eurooppaa ja sen pohjoisimmat esiintymisalueet ovat napapiirin pohjoispuolella.<br />
<br />
Lahna kutee touko-kesäkuussa matalissa vesissä kasvillisuuden seassa, jolloin [[mäti]] tarttuu vesikasveihin. Kutu voi olla niin voimakasta, että vesi kuplii. Yleensä poikaset kuoriutuvat 8-12 päivän kuluttua. Lahnan ravintoa poikasena ovat [[eläinplankton]], mutta aikuisena se syö [[nilviäinen|nilviäisiä]] ja [[toukka|toukkia]]. Kun lahna imee ravintoa pohjamudasta, saattaa näyttää, että se seisoisi päällään. Mikäli ravintoa on vähän, saattaa lahna joutua syömään [[eläinplankton|eläinplanktonia]]. Lahnaa voi pyytää suurisilmäisillä [[verkko|verkolla]], [[mato-onki|mato-ongella]] ja myös [[virveli]]llä. Isokokoinen lahna on hyvä ruokakala varsinkin savustettuna.<br />
<br />
Lahnansukuisia mutta pienempiä kaloja ovat [[sulkava (kala)|sulkava]] ja [[pasuri]]. [[Murtovesi|Murtovedessä]] elää myös [[vimpa]], joka nykyään luetaan omaksi suvukseen.<br />
<br />
Lahnan ja [[särki|särjen]] risteytys on [[särkilahna]]<br />
<br />
[[Luokka:Särkikalat]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Perhokalastuksen_maailmanmestaruuskilpailut_2007&diff=7759Perhokalastuksen maailmanmestaruuskilpailut 20072010-03-12T20:17:26Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Perhokalastuksen 27. maailmanmestaruuskilpailut''' järjestettiin 13.-20.6.2007 Kemissä ja Simossa.[[Tiedosto:180px-Wffc2007.jpg|right]]<br />
Paikkana toimi [[Veitsiluodonjärvi]] Kemissä ja [[Simojoki]] Simosta Ranualle. Simojoki oli jaettu neljään eri sektoriin, jotka on suunniteltu tarkoin etukäteen. Sektorit asettuivat parhaille koskipaikoille. Sektorit oli puolestaan jaettu pienempiin noin 200m leveisiin aluesiin eli pooleihin. Yhdellä poolilla kilpaili yksi kilpailija kerrallaan. Kilpailija ei saanut ylittää poolin rajaa, eikä heittää perhoa rajojen ulkopuolelle. Kilpailijalla sai olla tukijoukko mukanaan, mutta vain joukkueen kapteeni sai antaa ohjeita kilpailijalle. Jokaista kilpailijaa kohden oli yksi valvoja joka seuraa kilpailun etenemistä ja huomautti mahdollisista sääntörikkomuksista. Jos sääntöjä rikottiin toistamiseen ilmoitettiin tästä tuomaristolle. Valvojan tehtävänä oli myös mitata ja vapauttaa kalat.<br />
<br />
Kilpailussa oli sekä yksilö- että joukkuekilpailuosuus.<br />
<br />
Kilpailuun otti osaa 126 kilpailijaa. Lisäksi joukkueeseen voi kuulua kapteeni ja manageri. <br />
<br />
Kilpailijat olivat seuraavista maista: Alankomaat, Australia, Belgia, Bosnia ja Hertsegovina, Englanti, Espanja, Etelä-Afrikan tasavalta, Irlanti, Italia, Japani, Kanada, Kroatia, Norja, Puola, Portugali, Ranska, Romania, Slovakia, Slovenia, Skotlanti, Suomi, Tšekin tasavalta, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat.<br />
<br />
<br />
<br />
Suomen joukkue:<br />
Jouni Neste<br />
<br />
Petri Virolainen<br />
<br />
Jukka Levänen<br />
<br />
Olli Toivonen<br />
<br />
Markus Tandefelt<br />
<br />
Harri Hytönen<br />
<br />
Mika Vainio (kapteeni)<br />
<br />
Tero Mäntylä (manageri)<br />
<br />
[[luokka:perhokalastus]] [[luokka:artikkelit]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Hy%C3%B6nteiset&diff=7758Hyönteiset2010-03-12T20:16:30Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
[[Tiedosto:250px-Jan_van_Kessel_002.jpg|thumb|]]<br />
<br />
'''Hyönteiset''' (''Insecta'') on lajimäärältään suurin biologinen [[taksonomia|luokka]]. Hyönteisiä tunnetaan yli 700&nbsp;000 lajia, ja ne kattavat yli puolet kaikista tunnetuista eliölajeista. Vielä tuntemattomia hyönteislajeja uskotaan olevan paljon enemmän. Hyönteiset kuuluvat [[niveljalkaiset|niveljalkaisten]] (''Arthropoda'') pääjaksoon. <br />
<br />
Hyönteisten koko vaihtelee mikroskooppisen pienestä muutaman kymmenen sentin pituiseen. Hyönteisillä on niveljalkaisten kaksiosainen eli ''[[biramia|biraminen]]'' raajan rakenne on kehittynyt niin, että kidushaara on hävinnyt ja raajat ovat kehittyneet raajaosasta. Hyönteisillä on tyypillisesti 3 raajaparia eli 6 jalkaa. Hyönteisten suuosat ovat myös kehittyneet raajajaokkeista. Suuosia ovat mm. [[yläleuka]] eli ''mandibeli'', [[alaleuka]] eli ''maxilla'' sekä [[huuli]] eli ''labia''. Hyönteisellä on useita silmiä, tavallisesti kaksi [[verkkosilmä]]ä ja muutama [[pistesilmä]]. Useilla hyönteisillä on [[siipi|siivet]], jotka ovat kehittyneet [[kitiini]]sestä tukikuoresta eli [[eksoskeleton]]ista. Hyönteisen kitiinikuoren lävistävät ilmaputket eli ''trakeat'', joiden avulla hengitys tapahtuu. Hyönteisten verensokeri on selkärankaisista poiketen [[trehaloosi]].<br />
<br />
== Elintavat ==<br />
Ylivoimainen enemmistö hyönteisistä elää elämänsä erakkona. Muun muassa [[muurahaiset]], [[ampiaiset]], [[mehiläiset]] ja [[termiitit]] muodostavat kuitenkin hyvin järjestyneitä yhteiskuntia, joissa on nähtävissä erilaisia sosiaaliluokkia ja jopa "ammatteja".<br />
<br />
Hyönteisten ravinnonlähteet kattavat suunnilleen kaiken mahdollisen. Osa lajeista elää kasvisravinnolla kun taas osa saalistaa ravinnokseen muita eläimiä, yleensä muita [[selkärangattomat|selkärangattomia]]. Jotkin käyttävät ravinnokseen sienirihmastoja, lahoavaa kasviperäistä materiaalia tai vaikkapa kuolleiden eläinten raatoja. Muutamat ryhmät ovat erikoistuneet ulosteiden, sarvien, höyhenten ja muiden eläinperäisten jätteiden hävittämiseen. Jotkin ryhmät käyttävät ravinnokseen muiden eläinten verta.<br />
<br />
Merkittävä osa hyönteisistä elää tavalla tai toisella muiden eliölajien [[loinen|loisina]]. Erityisesti, ainakin 10% kaikista tunnetuista hyönteislajeista on [[parasitoidi|parasitoideja]]. Tällöin hyönteisen toukkavaihe elää toisessa eliössä loisena ja kehityksensä päätteeksi tarkoituksellisesti tappaa isäntänsä. Tunnetuimpia parasitoideja ovat erilaiset [[loiskärpäset]] ja [[loispistiäiset]]. Parasitoidien merkitys hyönteiskantojen kasvun säätelyssä on luultavasti suuri varsinaisiin saalistajiin, kuten [[linnut]] ja [[kalat]], verrattuna.<br />
<br />
== Muodonvaihdos ==<br />
Lähes kaikki hyönteiset lisääntyvät munimalla. Munasta kuoriutuu toukka, joiden ulkonäkö, elintavat ja elinympäristö voivat vaihdella eri hyönteisryhmissä uskomattoman paljon. Joissakin tapauksissa muna kehittyy toukaksi emon sisällä ja äärimmillään, [[täikärpäset|täikärpäsillä]], toukka siirtyy emon ulkopuolelle vasta koteloituessaan. Osalla hyönteisistä kehitys aikuiseksi tapahtuu vähitellen, jolloin puhutaan [[osittainen muodonvaihdos|osittaisesta muodonvaihdoksesta]]. Tällöin toukka muistuttaa aikuista eläintä ja kasvaa nahanluontien kautta. Viimeisestä toukkanahasta kuoriutuu suoraan aikuinen yksilö. Osalla hyönteisistä kehitys aikuiseksi tapahtuu toisistaan suuresti eroavien vaiheiden kautta, jolloin puhutaan [[täydellinen muodonvaihdos|täydellisestä muodonvaihdoksesta]]. Tällöin toukka eroaa ulkonäöltään ja anatomialtaan hyvin paljon aikuisesta yksilöstä ja viimeisen toukkanahan sisältä paljastuu erikoinen elämänvaihe: kotelo (''pupa''). Kotelossa eläimen fysiologia muuttuu dramaattisesti ennen kuin aikuinen yksilö murtautuu esiin. <br />
<br />
== Ihminen ja hyönteiset ==<br />
[[Nilviäiset|Nilviäisten]] (esimerkiksi [[mustekalat]] ja [[simpukat]]) ja [[äyriäiset|äyriäisten]] (esimerkiksi [[katkaravut]]) ohessa myös hyönteisiä käytetään ravinnoksi eri puolilla maailmaa. [[Entomofagia]] eli hyönteissyönti tunnetaan useissa kulttuureissa, mutta on eräissä kulttuureissa, kuten eurooppalaisessa kulttuurissa, [[tabu]]. Hyönteisten ihmisille tuottamista hyödykkeistä tunnetuin lienee [[hunaja]]. Muita kaupallisesti merkittäviä tuotteita ovat mm. [[mehiläisvaha]], [[silkki]] ja muutamat väriaineet. Kaupallisena toimintana monet mehiläishoitajat tarjoavat hedelmänviljelijöille niin kutsuttua [[pölytyspalvelu]]a, missä kasvattajat tuovat mehiläispesiä hedelmätarhoihin hedelmäpuiden kukinta-aikaan. Ylipäänsä koko [[marjat|marjojen]] ja [[hedelmä|hedelmien]], useimpien [[vihannekset|vihannesten]], ja erilaisten [[öljykasvit|öljykasvien]] tuotanto on täysin riippuvaista pölyttävistä hyönteisistä.<br />
<br />
Useat hyönteislajit käyttävät ravinnokseen viljelykasveja tai jopa elintarvikkeita, jolloin niitä pidetään [[tuholaiset|tuholaisina]]. Tyypillisiä tuholaislajeja ovat esimerkiksi [[kirvat]], [[kulkusirkat]] ja monien [[perhoset|perhoslajien]] toukat. Toisaalta muilla hyönteisillä [[parasitoidi|parasitoidina]] eläviä hyönteislajeja käytetään [[biologinen torjunta|biologisessa tuholaistorjunnassa]]. Ihmisellä esiintyy myös [[loinen|loisena]] viihtyviä hyönteisiä kuten [[täit]] ja [[kirput]]. Monet hyönteiset myös levittävät tauteja eli toimivat sairauden aiheuttavan eliön [[vektori (lääketiede)|vektorina]]. Tällaisia tauteja esiintyy niin ihmisellä ja eläimillä kuin kasveillakin. Ihmisen kannalta merkittävin hyönteislevitteinen sairaus on [[malaria]], johon menehtyy vuosittain 1–2 miljoonaa ihmistä ja sairastuu satakertainen määrä. Muita hyönteisten mukana leviäviä tauteja ovat esimerkiksi keltakuume, denguekuume, unitauti, Chagasin tauti, jokisokeus sekä laaja joukko eläin- ja kasvitauteja.<br />
<br />
== Suomen runsaslajisimmat hyönteisryhmät ==<br />
Suomesta on tavattu vuoteen 2007 mennessä noin 21&nbsp;000 hyönteislajia. Lajimäärältään viisi suurinta lahkoa ovat:<br />
<br />
* [[Pistiäiset]] > 6200 lajia<br />
: joista varsinaisia loispistiäisiä (''[[Ichneumonidae]]'') > 2500 lajia<br />
: [[vainokaiset|vainokaisia]] (''Braconidae'') > 1000 lajia <br />
: [[kiilupistiäiset|kiilupistiäisiä]] (''Chalcidoidea'') n. 970 lajia<br />
: [[sahapistiäiset|sahapistiäisiä]] (''Symphyta'') > 750 lajia<br />
* [[Kaksisiipiset]] n. 5300 lajia<br />
: joista [[kärpäset|kärpäsiä]] (''Brachycera'' & ''Cyclorrapha'') 3746 lajia<br />
: [[sienisääsket|sienisääskiä]] (''Mycetophilidae'' ym.) 706 lajia<br />
* [[Kovakuoriaiset]] 3687 lajia<br />
: joista [[lyhytsiipiset|lyhytsiipisiä]] (''Staphylinidae'') 988 lajia<br />
* [[Perhoset]] > 2500 lajia<br />
* [[Nivelkärsäiset]] n. 1500 lajia<br />
: sisältää mm. [[luteet]], [[kaskaat]], [[kempit]], [[kirvat]] ja [[jauhiaiset]]<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://entomology.ucr.edu/ebeling/ebeling4.html#hexapoda Hyvä esitys hyönteisten rakenteesta] {{en}}<br />
<br />
[[Luokka:Hyönteiset| ]]</div>Ollihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Karvianjoki&diff=7757Karvianjoki2010-03-12T20:16:15Z<p>Olli: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Karvianjoki''' on noin 110 kilometrin pituinen [[Selkämeri|Selkämereen]] laskeva [[joki]] pohjoisessa Satakunnassa.<br />
<br />
==Vesistöalue==<br />
<br />
Karvianjoen vesistöalueesta suurin osa on metsää ja myös soiden osuus on suuri etenkin valuma-alueen pohjoisosassa. Pellon osuus on vähäinen, vain noin 12 %. [[Järvi]]en osuus valuma-alueen pinta-alasta on 4,5 %, useimmat järvet ovat pieniä ja matalia, ja monia järvistä on laskettu. Tulvasuojelua ja maanviljelyä aikoinaan hyödyttämään tarkoitetut vesistöjärjestelyt vesistössä ovat olleet laajoja, ja useimmat joet ja purot ovat perattuja ja monet järvet säännösteltyjä. Karvianjoen vesistö on tunnettu myös lukuisista bifurkaatioistaan eli vesistön kahtaallevirtauksista, joskin näistä osa on vesistöjärjestelyjen myötä hävinnyt.<br />
<br />
==Yläjuoksu==<br />
<br />
Karvianjoen latvahaarat saavat alkunsa [[Kauhajoki|Kauhajoen]] pikkujärvistä (muun muassa [[Nummijärvi|Nummijärvestä]] ja [[Säkkijärvi (järvi)|Säkkijärvestä]]) ja virtaavat näistä edelleen [[Karvianjärvi|Karvianjärveen]]. Sieltä Karvianjoki virtaa [[Karvia]]n Kirkkojärveen ja siitä [[Honkajoki|Honkajoen]] kirkonkylän sekä [[Kankaanpää]]n kaupungin läpi [[Kynäsjärvi|Kynäsjärveen]] Pomarkussa. <br />
<br />
Karvianjoen vesistön joet ovat runsaskoskisia, mutta [[koski]]en putouskorkeus on pienehkö. Vesistön laatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Väriltään vesi on tummaa johtuen lähinnä laajoista [[suo]]alueista. Myös maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden hajakuormitus sekä järvien laskut vaikuttavat veden laatuun. <br />
<br />
Joen kalakanta on runsas, mutta lajistoltaan vähäinen. Karvianjoesta tavataan luontaisesti lisääntyvä [[purotaimen]]kanta, joka nostaa joen kalastuksellista arvoa. Yleisimpiä kalalajeja ovat [[ahven]] ja [[hauki]], joita kalastetaan kotitarve- ja virkistystarkoituksessa.<br />
<br />
Karvianjoen vesistöalueen järvet ovat erittäin matalia; niiden keskisyvyys on yleensä alle kaksi metriä. Pisimmät Karvianjoen sivujoet ovat [[Nummijoki]] ja [[Suomijoki]].<br />
<br />
==Alajuoksu==<br />
<br />
Karvianjoen alajuoksu muodostuu lukuisista bifurkaatioista eli vesistöjen kahtaallevirtauksista, joita vesistöjärjestelyt ovat osittain muuttaneet. Ensimmäinen näistä on ollut ennen [[Kynäsjärvi|Kynäsjärveä]], missä Karvianjoki ennen Kynäsjärven 1880-luvulla tapahtunutta laskua laski sekä [[Leväsjoki|Leväsjoen]] kautta [[Isojärvi (Pomarkku)|Isojärveen]] Pomarkussa että Kynäsjärven ja [[Kynäsjoki|Kynäsjoen ]] kautta [[Inhottu]]järveen Noormarkussa. Kynäsjärven laskun jälkeen Leväsjoki ei enää muodosta bifurkaatiota.<br />
<br />
Karvianjoen vesistön keskusjärvi [[Inhottu]]järvi, johon Karvianjoen ohella laskee vesistöalueen toiseksi suurimmasta järvestä [[Karhijärvi|Karhijärvestä]] [[Lavia]]lla alkunsa saava [[Karhijoki]], on [[bifurkaatiojärvi]], ja laskee kahtaalle: [[Pomarkunjoki|Pomarkunjoen]] kautta Isojärveen ja [[Noormarkunjoki|Noormarkunjoen]] ja [[Eteläjoki|Eteläjoen]] kautta Selkämereen. Inhottu on 1900-luvullla tapahtuneiden vesistöjärjestelyjen seurauksena matala ja keskiosaansa lukuunottamatta lähes umpeenkasvanut rehevä lintujärvi, jota säännöstellään kahdella padolla.<br />
<br />
Pomarkun ja Siikaisten rajalla on Karvianjoen vesistöalueen ja Pohjois-Satakunnan suurin järvi. Myös se on bifurkaatiojärvi: enin osa vesistä virtaa [[Merikarvianjoki|Merikarvianjokea]] pitkin Selkämereen ja pienempi osa [[Salmusoja]]n kautta [[Poosjärvi|Poosjärveen]], joka edelleen laskee [[Pohjajoki|Pohjajokea]] pitkin selkämereen. Isojärven pohjoisosaan laskevat pienemmät [[Otamonjoki]] ja [[Leväsjoki]].<br />
<br />
Karvianjoen vesistön kokonaan hävinneistä järvin suurin on ollut Torajärvi Noormarkunjoen keskijuoksulla. Myös se oli bifurkaatiojärvi, joka laski kahtaalle: Noormarkunjokea ja Eteläjokea Selkämereen ja [[Keskisjoki|Keskisjoen]] kautta Poosjärveen. Poosjärvi, johon laskee myös osa Isojärven vesistä, laskee Selkämereen Pohjajoen kautta. Järvenlaskujen myötä Keskisjoen uoma kuitenkin kuivui eikä se enää muodosta bifurkaatiota.<br />
<br />
Näin Karvianjoki laskee mereen kolmena haarana: Merikarvianjokena Merikarvialla ja Etelä- ja Pohjajokena Ahlaisissa Porissa.<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
<br />
* http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=20688&lan=fi <br />
* http://lounaispaikka.utu.fi:8000/karvianjoki/ <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]<br />
[[Luokka:Karvianjoen vesistö|*]]</div>Olli