Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) rapusaalisseurantojen mukaan täplärapukannat ovat vahvoja ja jokirapuja jäi viime kaudelta vesiin runsaasti. Juhannuksen jälkeinen hellejakso edistää rapujen kasvua ja jouduttaa kuorenvaihtoa. Vesissä on myös kasvamassa runsaasti pieniä rapuja tulevil...

Valtion vesillä Pohjois-Pohjanmaalla kalastavat saavat keskimäärin 2,5 kiloa kalaa kalastuskertaa kohden. Metsähallituksen tuore selvitys kertoo, että haukea saaliista on kolmannes, ahventa viidesosa sekä muikkua ja siikaa reilu kymmenen prosenttia saaliista. Yleisin kalastusväline on verk...

Metsähallitus on ensimmäistä kertaa vertaillut laajasti pyydyskalastajien saalispalautteita. Palaute paljasti, että pyydyskalastajien keski-ikä on noussut 59 vuoteen. Katiskan käyttö lisääntyy nopeasti. Kuhasta on tullut yllättäen Kainuun merkittävimpiä saaliskaloja. Metsähallitus pystyy nyt kertoma...

Pyydyskalastus vetää edelleen kalastajia. Metsähallituksen eräsuunnittelija Mikko Rautiaisen mukaan kalastus verkoilla ja katiskoilla on kasvattanut suosiotaan. Pohjalaismaakunnissa vesistä kalastajat saavat saaliikseen pääasiassa haukea, ahventa ja madetta. Valtakunnallisen kyselyn mukaan pyydys...

Onkiminen kuuluu jokamiehen oikeuksiin. Se on halpa urheilumuoto, sillä yksinkertaisimmillaan hyvän onkilaitteen saa jo pelkästä siimarullasta, painosta, koukusta sekä kohosta. Onkimisessa kannatta muistaa, että kala piileskelee kaislikossa ja madolla on väliä. Liminkalaiselle Seppo Vähäsarjalle ...

Suomen rannikkoseudulla vannotaan silakan nimeen, kun taas järvi-Suomi suosii lohikalojen heimoon kuuluvaa muikkua. Kumpi on sinun kuningaskalasi, ota kantaa! Muikku ja silakka jakavat suomalaisia kahteen leiriin. Järvi-Suomessa vannotaan muikun nimeen, kun taas rannikkoseudulla suositaan ...

Kala-alan tutkimus ja elinkeino kalan ystävän asialla Kirjolohi on merkittävin kotimainen kala ruokapöydässämme. Tiedostava kuluttaja syö mielellään kalaa, joka on korkealaatuista, terveellistä ja kestävällä tavalla tuotettua. Kuluttajan toiveisiin vastataan kesällä käynnistyvässä hankkeessa, jos...

Suomalaisen on vaikeata saada käsiinsä kotimaassa pyydettyä kalaa, ellei pyydä sitä itse. Ulkomainen kala päätyykin suomalaisen lautaselle lähes kolme kertaa useammin kuin kotimainen. Erityisesti muista Pohjoismaista tuotu kasvatettu lohi kasvattaa vuosi vuodelta suosiotaan. Kalaa järvissä rii...

Kalatutkija ei pelkää mahdollisesti Simon Karsikkoniemeen tulevan ydinvoimalan lauhdevesien vaikuttavan pohjoisen vaelluskaloihin. Sen sijaan paikallisiin kalakantoihin vesien lämpenemisellä voi olla enemmänkin vaikutusta. Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori, vaelluskalatutki...

Nyrkkisääntö kuuluu että, mitä lähempänä pohjaa kala viihtyy, sitä enemmän sillä on limaa suomujensa päällä. Hätääntynyt kala erittää suojakseen limaa, kertoo tutkija Ari Saura, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Sauran mukaan juurakoissa ja pohjan lähellä viihtyvistä kaloista es...

Vajaasti hyödynnetyt kalalajit hyötykäyttöön Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on käynnistänyt hankkeen, jossa etsitään kaupallisesti toimivia tapoja hyödyntää särkikaloja. Uusilla hyödyntämistavoilla halutaan luoda edellytyksiä särkikalojen pyyntiin ja samalla ravinteiden poistoon rehevö...

Porin Pihlavanlahdelta pyydystettiin viime syksynä poikkeuksellinen kala, joka Helsingin yliopiston tutkimuksissa on varmistumassa äärimmäisen harvinaiseksi kuhan ja ahvenen risteymäksi. - Haluamme vielä varmistaa, ettei kyseessä ole Mustan meren vesissä asusteleva idänkuha, joka on hyvin ...

153 000 kalaa tuodaan lentokoneella keskiviikkona Helsinki-Vantaalle, josta ne siirretään vesistöihin ympäri eteläistä Suomea. Suomen vesiin istutetaan ranskalaisia ankeriaita. Suomessa ankeriaskanta on lähes kokonaan istutusten varassa. Kalaa esiintyy sekä meressä että sisävesissä, mutta se l...

Kalastuksenvalvojat ja tutkijat ovat huolissaan kuhan kuturauhasta matalilla merenlahdilla. "On huolestuttavaa, ettei kuhalla ole kuturauhaa. Kalastetaan nimenomaan pohjassa makaavia uroskuhia, jotka vartioivat mätiä", sanoo Helsingin kalastuspäällikkö Matti Mielonen. Riista- ja kalatalouden t...

Viipurinlahden meritaimenet ja lohet pääsevät nousemaan vuosikymmenten tauon jälkeen Karjalankannaksen rajajokia pitkin Suomen puolelle jo lähivuosina. Kyseiset arvokalat ovat lähes kokonaan hävinneet Suomen joista. Viipurinlahden meritaimenet ja lohet pääsevät nousemaan vuosikymmenten ta...

Kalojen kutuaika on käynnissä. Hauet aloittavat keväisen kutuleikkinsä särkien ja ahventen seuratessa perässä. Luonnonilmiö jatkuu aina toukokuun puoleenväliin. Lumikerrokset ja jäät ovat saaneet lopullisesti kyytiä keväisten vesisateiden myötä. Luontopedagogi Vesa Heinonen kertoo, että sään puol...

Japanissa tutkijat ovat onnistuneet paljastamaan uusia tietoja akame-kalasta. Tutkimusryhmä kiinnitti tietojenkeruulaitteen kalaan ja seurasi sen kulkua Shimanto-joella 36 tunnin ajan. Kalasta on tiedetty entuudestaan, että se elää Japanissa vain muutamilla alueilla ja että se kasvaa yli 1,3-met...

Uudistettuun ennätyskalarekisteriin on kuluneen vuoden aikana kirjattu 14 uutta Suomen ennätystä. Kalavaleeton, vuosituhannen painavin hauki on nyt 18,8-kiloinen. Ahven nosti punnuksen hätyyttelemään 2,5:tä kiloa. Painavin ankerias tyylitteli numeroiksi 4,666 kilogrammaa. Isommat kalat punnitaa...

Vesijärven Enonselällä käynnistynyt tehohapetus on kalakannan kannalta kaksipiippuinen hoitotoimi. Happikadon aiheuttamat ongelmat helpottuvat, toisaalta kuitenkin osa lajeista kärsii syvänteiden veden lämpenemisestä. Enonselän vettä on järven jäädyttyä kierrätetty aiemman yhden laitteen sijaan y...

Porissa kalastajan vieheeseen tarttunut kummallinen kala on osoittautunut harvinaiseksi kuhan ja ahvenen risteymäksi. Kalalla oli kuhan suu ja pyrstö, mutta ahvenelle tyypilliset raidat, jotka tosin olivat himmeät. Kuha-ahven saatiin saaliiksi viime kesänä Porin Pihlavanlahdella. Kala lähet...

Madetta pyytäminen ryöstökalastaen on törkeä tapa, väittää nastolalainen kalastaja Paavo Pohjankoski. Hänen mielestä keväisin vesistä löytyy kyljistään vammautuneita matikoita kuolleina. - Kun made tulee rantaan kutemaan, kalastaja heiluttaa hirveää ryöstäjää, jossa on kymmenkunta koukkua, sanoo ...

Jää- ja lumipeitteen vahvistuessa useimpien kalojen vedenalainen elämä hiljenee. Poikkeus on made, joka liikkuu ja kutee ympäristön pimeimpään aikaan. Made vaeltaa kutupaikoille kylmään ja matalaan veteen. Pikkujärvissä made hakeutuu kutupaikoille jo joulukuun lopulla, mutta suurten järvien selkä...

Poikkeuksena useimmista muista kaloista made ui keskitalvella pyydyksiin. Matikka liikkuu ja kutee vesiympäristön pimeimpään aikaan. Made vaeltaa kutupaikoille kylmään ja matalaan veteen. Merellä ja pikkujärvissä se hakeutuu kutualueille jo joulukuun lopulla, mutta suurten järvien selkävesillä...

Saimaannieriän pelastamiseen on saatu uutta toivoa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on saanut saimaannieriän mätiä ja maitia talteen Luonterilta ja Ruokovedeltä. Vapaaehtoiset kalastajat ovat viime viikkoina olleet Saimaan syvänteiden aarteen perässä. Uhanalaisia saimaannieriöitä on pyydy...

Tenojoen lohikannat pysyvät lähivuosina keskimääräistä pienempinä. Näin käy siksi, että kaikkien meri-ikäisten naaraslohien kannat ovat heikentyneet selvästi vuodesta 2003 lähtien. Tiedot perustuvat Norjan Finnmarkin lääninhallinnon teettämään raporttiin. Tenojoen vesistön lohet kasvavat meressä ...

Sveitsin ja Italian rajalla sijaitsevassa järvessä riehunut hirviökuha on päästetty päiviltä. Tämä suomalaiskuha ei ehtinyt kauhua herättäneen sveitsiläisserkkunsa mittoihin. Poliisien sukelluspartio yritti ensin verkolla, mutta siihen ansaan kuha ei mennyt. Piti siis ottaa järeämmät aseet käytt...

Rysäsilakan pyynti on päättynyt Saaristomerellä. Silakkasaaliit ovat tänä vuonna olleet ennätyksellisen suuria. Silakan kulutus Suomessa puolestaan on romahtanut ja Venäjän-vienti vähentynyt. Saaliita on nostettu melkein satatuhatta kiloa, mutta suomalaisten kulutus on vain 5000 kilon luokkaa...

Uhanalaisten lohikalojen lisääntyminen ei ole onnistunut Suomenlahden joissa toivotulla tavalla. Lohia on yritetty lisätä istutuksilla ja kunnostustöillä. Uudenmaan TE-keskuksen kalatalouspäällikkö Markku Marttinen pitää vesivoimaa ja meripyyntiä edelleen suurimpina ongelmina lohen lisääntymisell...

Suomessa kasvatettiin vuonna 2008 yhteensä noin 13,4 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Määrä on hieman kasvanut edellisvuodesta. Kirjolohi on edelleen tärkein ruokakalalajimme ja sen tuotantomäärä on pysynyt vakaana viime vuodet. Sen sijaan siian tuotantomäärä laski viime vuonna vuoden 2005 tasolle. K...

Saimaannieriän poikaskasvatukseen kaivataan uusia luonnonemokaloja. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yrittää syksyllä saada uusia emokaloja paikallisten pyyntimiesten avulla Enonkosken yksikköön. Viimeksi luonnonkaloja on saatu viisitoista vuotta sitten. Luonnonkaloja kaivataan kalalaji...

Kolmannes maailman avovesissä elävistä hailajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Riskiryhmään kuuluvat mm. valko- ja vasarahai, paljastaa kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN. IUCN:n tekemän, 64 hailajia koskevan raportin mukaan suurin syy haiden lukumäärän vähenemiseen on liiallinen kala...

Kymmenpiikki saattaa olla ensimmäinen eläinlaji, jolla on ihmismäinen tapa oppia asioita. Euroopan puroissa elävä kala vertaa muiden käyttäytymistä omaan kokemukseensa ja tekee valintoja, jotka johtavat parempiin tuloksiin. Jeremy Kendal Durhamin yliopistosta toteaa, että vaikka pienellä kalalla...

Suomessa harvinaista kalalajia vimpaa yritetään elvyttää. Särkikaloihin kuuluva vimpa on ollut suosittu ruokakala, mutta jokien patoamiset romahduttivat vimpakannat. Vantaanjoella vimpoja siirretään kantamalla padon yli uusiin vesiin. Vimpakannat ovat olleet jyrkässä laskussa. Useasta joesta kala...

Pyydä ja päästä -kalastus vielä harvinaista Suomessa Uistimella pyydetyn hauen voi laskea takaisin pyynnin jälkeen. Turun ammattikorkeakoulussa kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelmassa valmistuvan opinnäytetyön perusteella normaalikuntoisen kalan voi vapauttaa pyyntitapahtuman jälkeen. Aino...

Nykyajan lohinuoriso on auttamatta ylipainoista. Kylkiä on kertynyt siihen malliin, että istutetut lohismoltit eivät tahdo selvitä hengissä merivaelluksen alun rasituksista. – Olemme havainneet, että samaa tahtia kun smolttien paino nousee, Carlin-merkkejä palautuu vähemmän, tutkija Peter Rivino...

Tuore Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että ensi kertaa kutevilla ahvenilla ei ole juuri merkitystä lisääntymisen kannalta. Ensikutijoiden munien ja niistä kuoriutuneiden poikasten kuolevuus oli lähes sataprosenttista. Sama ilmiö on havaittu monella muullakin kalalajilla eri puolill...

Ahven on hyvä, miekkakala huono valinta lautaselle. Maailman luonnon säätiö (WWF) on käynnistänyt kampanjan eettisen kalansyönnin puolesta, kalakantojen tuhoutumista vastaan. Jotta elämä ei menisi kuluttajalle liian vaikeaksi, on WWF tehnyt taskukokoisen, mukana kuljetettavan kalaoppaan, jossa ka...

Kalastusuutisten etusivu