Kevään ja kesän olosuhteet ovat olleet sääskille koko Suomessa hyvin otolliset, sanoo hyönteistutkija Juhani Itämies Oulun yliopistosta. Pohjoisessa ovat aktivoituneet varsinkin mäkärät, jotka massaparittelevat koskilla.
Sääskien eli hyttysten ja mäkäräisten munia on säilynyt talven yli runsaasti ja lämpimien ja kosteiden ilmojen vaihtelu on luonut toukille hyvät kasvuolot. Hyönteistutkija Juhani Itämies arvelee, että koko Suomi etelää myöten saa nauttia kesäystävistä melko tasapuolisesti.
- Viime kesänä kun olin Lapissa, niin se alkoi jo muistuttaa sellaista vanhan hyvän ajan sääskikesää. Munia on siis jäänyt maastoon runsaasti ja kun alkukevät on ollut suotuisa, niin olosuhteet ovat sääskille hyvin otolliset. Mutta tilanne on samanlainen Etelä- ja Keski-Suomessa, siellä olosuhteet ovat olleet myös todella hyvät sääskille.
Mäkäräiset jo liikkeellä
Lapissa etenkin mäkäräiset ovat aktivoituneet tavanomaista aiemmin. Jokirannoilla on saatu seurata poikkeuksellisia luonnonnäytelmiä, kun sankat mäkäräparvet parittelevat koskilla.
- Mäkärät syntyvät koskessa, sillä niiden munat tarvitsevat virtaavaa vettä. Ensin kuoriutuvat urokset, jotka jäävät rannalle odottelemaan. Kun naarat pulpahtavat pinnalle, isketään kimppuun, kuvailee Itämies.
Parittelevat mäkärät parveilevat synnyinkoskellaan tiheänä patjana, joka näkyy usein selvästi kauempaakin.
- Niitä on tunnetusti sitten joissakin paikoissa aivan uskomattomia määriä, ja siitä tulee ilmeisesti jopa joidenkin koskien ja paikkojen nimet, kuten Savukoski. Otuksia on siis ihan savuksi asti.
Mäkärien parittelu kestää vain yhdestä muutamaan päivään. Kun parittelu loppuu, urokset kuolevat ja naaraat leviävät maastoon jopa kilometrien päähän kotikoskelta. Juuri naaraat ovat tuttuja mustia syöpäläisiä, joita löytyy koivikoista ja jokien rannoilta pitkin kesää. Hennommat ja vaaleammat urosmäkärät eivät syö verta missään vaiheessa.
Koskikärpäsiä?
Parittelevia ja parveilevia mäkäriä ei aina tunnisteta mäkäräisiksi, sillä parittelun aikana ne eivät pure ihmistä lainkaan. Usein niitä kutsutaan esimerkiksi koskikärpäsiksi.
- Kun mäkärät parittelevat, ei niitä kiinnosta syöminen eikä mikään muukaan. Parittelun jälkeenkin naaraat tarvitsevat hetken toipumiseen. Sitten ne kyllä lähtevät hakemaan veriateriaa jostain maastosta. Lento kestää parisen viikkoa, minkä jälkeen naaraat palaavat koskelle ja levittävät munat uudelle sukupolvelle.
Mäkärälajeja - kuten muitakin sääskilajeja - on useita erilaisia, ja niiden rytmit vaihtelevat. Kun siis yksi laji on munavaiheessa, voi toinen lentää ihmisen ja muiden eläinten kiusana.
Liha-annos ilmasta
Viime viikonloppuna parittelevia mäkäräparvia nähtiin muun muassa Tornionjoella, jossa Rovaniemen Melojien koskimelojat saivat retkieväänsä Vuennonkoskella ja Matkakoskella käytännöllisesti suoraan ilmasta.
- En ole koskaan nähnyt tällaista määrää ötököitä koskella, sanoo melontaopas Olli Vainio.
- Taaksepäin oli helpompi meloa kuin eteenpäin, sillä ötökät menivät silmiin ja korviin. Saihan siinä samalla päivän ruoka-annoksen tietysti kätevästi meloessa, nauraa Vainio.
Viikonlopun parveilu oli mäkärien parittelulle tyypillisen lyhyt: lauantaina parvet levittäytyivät koskilla tiheänä sumuna, mutta sunnuntaina mäkärät olivat hävinneet esimerkiksi Kukkolankoskelta käytännössä täysin.
YLE Lappi / Tapio Nykänen
Parveilevat mäkärät näkyvät kosken päällä tiheänä patjana tai sumuna. Kuva: Tapio Nykänen
Onko sinulla jokin kalastukseen liittyvä ajankohtainen uutinen? Näitkö jonkin kalastukseen liittyvän uutisen netissä tai lehdessä? Toimita se tällä lomakkeella uutispalveluumme, jonne koetamme kerätä ihan kaikki suomen kalastusuutiset!
UUTTA!!
Klikkaa alla olevaa nappia ja lisää Kalassa.netin Kalastusuutiset iGoogle-aloitussivullesi! RSS-Syöte: http://www.kalassa.net/rss.xml
Lähetetty: 7.9.2010 Lähde: Aamulehti / Vesa Vanhalakka
Samaan aikaan kun Suomessa kinastellaan geenimuunnellun tärkkelysperunan koeviljelystä ja sallimisesta paperiteollisuuden raaka-aineena, Yhdysvalloissa ollaan tuomassa ensimmäistä geenimuokattua eläintä ruokapöytään.
Kyseessä on Aqua Bounty Techno...
Lähetetty: 7.9.2010 Lähde: Iltasanomat / Katariina Pimiä
Säkyläläisen Kalle Vaarasen syyskalastusreissusta Ahvenanmaan Kökarille tuli ikimuistoinen.
Hän oli viime lauantaina kaveriporukkansa kanssa kalastamassa, kun merestä nousi peräti 2,875 kiloa painava ja 54 senttiä pitkä ahven.
- Heittelimme ran...
Pikkupojalta kalastusvälineitä varastanut voro aiheutti mielipahaa Kokkolan Koivuhaassa.
Majavankujalla varastettiin kiinteistön portailta maanantain vastaisena yönä reppu, jossa oli pikkupojan omistamia kalastusvälineitä, kuten uistelukela ja uis...
Jatkossa kalastuslaki velvoittaa omistajat ja osakaskunnat vuokraamaan vesialueensa ammattikalastajille, mikäli maa- ja metsätalousministeriön ajama uudistus toteutuu, selviää Turun Sanomien jutusta. Kaikkien kalastajien mielestä muutos ei helpottais...
Kategoria: Muut aiheet
Lähettäjä:Oulujoen reitti ry
Lähetetty: 30.8.2010 Lähde: Oulujoen reitti ry
Mediatiedote:
Synkeä lohikesä - Jokien lohenpalautushankkeet romuttumassa
Lohikesä on ollut erittäin heikko Suomen ja Ruotsin lohijoilla. Itämeren ajoverkkokiellon odotettiin tuovan valtavasti lisää lohia jokiin ja myös rannikkopyyntiin. Näissä...
Vantaanjokeen on taas päässyt vuotamaan jätevettä
Tällä kertaa ulostetta pääsi jokeen Pukinmäen jätevedenpumppaamolta sähköhäiriön vuoksi.
Veden laatu on heikentynyt Helsingin alueella Malmin, Pakilan, Pikkukosken ja Pukinmäen uimarannoi...
Metsähallitus ja Kainuun ELY-keskus ovat tehneet poliisille tutkintapyynnöt Kuhmosta löytyneistä täpläravuista. Metsähallitus omistaa Lentuan Niskasaaren ympäristön vesialueen, josta luvattomasti istutettuja täplärapuja on saatu saaliiksi heinäkuussa...
Kemijoen toisen kalatien rakentajaksi on tulossa Skanska Infra Oy. Yhtiö on voittanut kalatien rakentamista koskevan urakkakilpailun ja Lapin ELY-keskus on aloittamassa varsinaisia urakkaneuvotteluja Skanska Infran kanssa.
Neuvottelut vievät paris...
Kalajoella on liikkunut kalatusvälinevarkaita. Hiekkasärkkien läheisyydessä sijaitsevasta keskuskarin satamasta on viety noin 300 verkkoa.
Himangan Lestijoen rannalta on anastettu kumivene perämoottoreineen. Varkaat ovat olleet liikkeellä sunnunta...
Utsjoen kalastuskausi on päättynyt ilmiriitaan.
Tenoon laskevien kolmen sivuveden pienosakkaat eivät sulata paikallista päätöstä, joka leikkaa rajusti kalastusoikeuksia eritoten mökkiläisiltä ja pienmaanomistajilta.
Lohen suojelulla perusteltu ...
Räjähdysmäisesti kasvavat kuhakannat ovat kalastajille niin harmin kuin riemunkin aihe. Monissa Pohjois-Karjalan järvissä pienet kuhat ovat yleistyneet niin, että muita kuin alamittaisia on vaikea tavoittaa. Toisaalta hyvän kuhajärven maine voi kiiri...
Lähetetty: 17.8.2010 Lähde: YLE Lappi / Jorma Korhonen
Yleisesti arvellaan, että liian monet Kemijärven taimenista joutuvat patoihin alamittaisina, alle 40-senttisinä. Niin arvellaan, mutta mikä on totuus? Mikä on totuus yleensäkin Kemijärven taimensaaliista - saalismääristä? Siitä Lapin kalatalouskeskus...
Kihdissä elimistöön kertyy virtsahappoa puriiniaineiden aineenvaihdunnan häiriön seurauksena. Muikun nahassa on paljon puriiniaineita, jotka voivat vaikuttaa kihdin syntyyn.
Muikkujen syöminen voi aiheuttaa kihdin, vahvistaa ravitsemusneuvoja Liis...
Lähes helteinen sää suosi Jätkänkynttilä-uisteluun osallistuvia Rovaniemellä lauantaina. Kemijoella kilpailu järjestettiin 21. kerran tänä kesänä.
Monet venekunnat varmistivat saaliin useampaa vapaa käyttäen Jätkänkynttiläuistelussa.
...
Lähetetty: 13.8.2010 Lähde: YLE Lappi / Johanna Sarjas
Tornio-Muoniojokiseura on tyytymätön maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan epäröintiin toimia lohikannan vahvistamiseksi. Ministeri vastasi seuran puheenjohtajalle Kalervo Askalle osoitetussa kirjeessään seuran esittämiin vaatimuksiin lo...
