Kala-ala uudessa nousussa

Puuhamaa ja muumimaailma. Paraisten kalakoulussa tunnelma tiukkuu tekemisen iloa.


Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Länsi-Turunmaan saaristossa sijaitsevaa Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttia eli Paraisten kalakoulua ovat jotkut opiskelijoista verranneet jopa muumimaailmaan. Opiskelijat arvostavat sitä, että opetukseen kuuluu paljon tekemistä eikä vain teoriaa.

Viime keväänä 30-vuotista toimintaansa juhlinut koulu on monipuolinen kalatalouden ja ympäristöalan osaamiskeskus, vaikka sen alue paatteineen, verstaineen ja puoteineen muistuttaa enemmän kodikasta puuhamaata kuin hikisestä uurastamisesta kertovaa oppilaitosta.

– Opiskelijoista useimmat ovat kiinnostuneita kalastuksesta, luonnosta ja ympäristöstä. Koulutus on paljolti käytännön työtä, sen avulla pyritään opiskelijoille varmistamaan myös työpaikka. Teoriaa on sen verran kuin on tarpeen, sanoo keväällä rehtorin tehtävät vastaanottanut Mailis Kuuppo.

Paraisten kalakoulu on ainut saaristossa sijaitseva ja ainut kaksikielinen alan oppilaitos. Ruotsinkielistä opetusta on tosin vain vähän, sillä eri puolilta maata tulevista opiskelijoista suurin osa on suomenkielisiä tai hallitsee myös suomen. Aikuisopiskelijat mukaan lukien opiskelijoita on vuosittain noin 200.

Paraisilla voi peruskoulu- ja ylioppilaspohjalta opiskella esimerkiksi ammattikalastajan, kalanjalostajan, kalanviljelijän, kalastuksenohjaajan, luonto-ohjaajan ja ympäristönhoitajan tutkinnon. Näiden ohella tarjolla on aikuiskoulutusta luonto-ohjaajasta kalastusoppaan ja veneenrakentajan ammattitutkintoon ja luonto- ja ympäristöneuvojaksi.

Monipuolinen instituutti

Kalakoulu aloitti Paraisilla 1979, kun Harjun kalastajakoulu ja Pernå Fiskarskolan yhdistettiin Valtion kalatalousoppilaitokseksi. Päätoimipisteekseen koulu sai kalkkikaivoksen reunalla sijaitsevan vanhan Lastensuojelutalon.

Alusta lähtien sisäoppilaitoksena toimineen koulun pojat majoitettiin Olkiluodon atomivoimalan työmaalla tyhjiksi jääneisiin parakkeihin. Tytöille vuokrattiin asuntoja kaupungin keskustasta.

”Alkuaikoina opettajilla oli vuoroviikoin asuntolapäivystys, johon kuuluivat tarkastuskäynnit”, kirjoittaa eläkkeellä oleva pitkäaikainen rehtori Kari Penttinen 30-vuotishistoriikissa.

Kun ensimmäiset opistotason opiskelijat aloittivat, tutkintonimikekin puuttui. Opiskelijat eivät tyytyneet vanhaan kalastusteknikko-nimityksen, vaan neljän vuoden opiskelu pitäisi palkita uudella nimikkeellä. He ehdottivat Saksan mallin mukaisesti kalatalousinsinööriä.

Opettajakunnan esitys kuitenkin voitti, ja ensimmäiset iktyonomit valmistuivat jouluksi 1982. Nyt iktyonomien koulutus on siirtynyt Turun ammattikorkeakouluun. Koulutus toteutetaan kuitenkin kalakoulun tiloissa ja osa opettajista tulee sieltä.

Oppilaitoksen nykyinen alue alkoi rakentua Hessundin salmen rannalle 1980-luvun puolivälissä. Pääsuunnittelija arkkitehti Pentti Raatikainen valitsi päärakennuksen sijaintipaikan muun muassa siksi, että sieltä löytyi yli 50 kasvilajia. Oman kalanviljelylaitoksen oppilaitos sai 1990-luvun alussa. Se tuottaa vuosittain jopa 8 000 kiloa kalaistukkaita ja 4 000 kiloa kirjolohta ruokakalaksi.

Ensimmäisen suuren muutoksen eteen oppilaitos joutui vuonna 1997, jolloin opetusministeriö esitti tavoitteeksi ammatillisen koulutuksen siirtämisen yksityisille järjestäjille tai kunnille ja kuntayhtymille. Kunnat eivät yksin olleet halukkaita ottamaan vastuulleen kaksikielistä valtakunnallista opetusta.

Ratkaisu löytyi usean eri toimijan perustamasta Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiöstä, johon mukaan tulivat muun muassa Turun ja Paraisten kaupungit, Kalatalouden keskusliitto ja Åbo Akademin säätiö. Tällöin koulu sai nykyisen nimensä.

Luonto- ja ympäristöalan koulutus alkoi 2000-luvun alussa. Opetushallituksen vahvistamat uudet luonto- ja ympäristöalan tutkintonimikkeet ovat ympäristönhoitaja, luonto- ja ympäristöneuvoja sekä luonto-ohjaaja.

Kalataloudella on tulevaisuus

Paraisilla Hessundin rannassa voi lyhyessä ajassa nähdä koko kalantuotannon ketjun, kalanviljelystä kalakauppaan.

Sisätiloissa ovat muun muassa kalabiologian, vesistötutkimuksen ja mikrobiologian laboratoriot sekä suuri tutkimuskäytössä oleva akvaariohuone. Ranta muistuttaa pientä kalastajasatamaa. Rannassa on pyydysvarasto, venevaja ja suuri laituri. Kalastusalusten lisäksi oppilaitoksella on matkailuveneitä.

Kiinnostus kalataloutta kohtaan oli pitkään hiipumassa. Viime aikoina ala on kuitenkin alkanut kiinnostaa sekä nuoria että vähän varttuneempia. Etenkin aikuiskoulutuksessa kiinnostus näkyy jo opiskelijamäärien kasvuna.

– Moni yllättyy siitä, kuinka monipuolista koulutusta meillä on. Kalanviljelijän koulutuksen ohella kalastuksenohjaajan ammatti on kestosuosikki. Aikuiskoulutuksen puolella kalastusoppaan ammattitutkinto kiinnostaa entistä enemmän, Mailis Kuuppo kertoo.

Kalastajan ammatti periytyi aikaisemmin isältä pojalle, mutta uusi sukupolvi tulee ammattiin koulutuksen tarjoaman mestari–kisälli-hankkeen kautta.

– Kalastajan ammattiin kuuluu nykyisin monia muitakin asioita kuin kalansaalis. Muun muassa ympäristöön ja hygieniaan liittyviä vaatimuksia on työssä yhä enemmän. Tieto kulkee tällaisessa koulutuksessa kumpaankin suuntaan.

Työssäoppiminen, yhteydet työelämään ja muihin oppilaitoksiin ovat Kuupon mukaan nousseet koulutuksessa yhä merkittävimmiksi. Harjoittelijan mukana tulee oppilaitokseenkin viimeisintä tietoutta työelämästä.

Kalakoulutus verkottuu

Monipuolistaminen on pitkään opetustyötä tehneen tuoreen rehtorin vastaus opiskelijoiden houkuttelemiseksi. Mailis Kuuppo kiteyttää visionsa kolmeen kohtaan: vankka osaaminen, koulutettu henkilökunta sekä työelämän kuunteleminen ja opiskelijoiden kouluttaminen työelämän tarpeisiin.

Tänä syksynä kalakoulussa on uutena alkanut luonto- ja ympäristöneuvojan koulutus sekä eläintenhoitajan ammattitutkinto erikoistumisalana koirankouluttaja.

Perinteisen puuveneen rakentajan am-mattitutkinto alkaa kaksivuotisena kurssina. Sen lisäksi tarjolla on iltakurssi, jossa opetetaan puuveneen rakentamisen perusteita.

Lähitulevaisuudessa uusien luonto-ohjaajien opastuksella saaristossa voisi järjestää vaikka leirikouluja.

Ulkomaiset projektit ovat vieneet opiskelijoita jo Etelä-Ranskan vuoristoon ja Norjaan ja tuoneet vastavuoroisesti muun muassa venäläisiä kala-alan työntekijöitä Paraisille.

Lähde: Opettaja lehti

Kalastusuutisten etusivu

Valitse blogi: